Uutiset

Satoja lupahakemuksia ulkomaalaisten kiinteistökaupoille Suomessa – puolustusministeriö on hyväksynyt ne kaikki

Kiinteistökaupan lupaprosessilla on tarkoitus estää Suomessa olevien kiinteistöjen käyttäminen esimerkiksi laittomaan tiedusteluun tai tihutöiden tekemiseen. Selvästi eniten lupahakemuksia puolustusministeriölle jättivät viime vuonna venäläiset.
Puolustusministeriö saa lupamenettelyn ansiosta tietoa ulkomaalaisia ostajia kiinnostavista kohteista ja ostajista. Kuva: Arttu Laitala
Puolustusministeriö saa lupamenettelyn ansiosta tietoa ulkomaalaisia ostajia kiinnostavista kohteista ja ostajista. Kuva: Arttu Laitala

Puolustusministeriö on hyväksynyt kaikki EU- tai ETA-alueen ulkopuolisen ostajan kiinteistökaupat sen jälkeen, kun kauppojen estämisen mahdollistava laki tuli voimaan vuoden 2020 alusta.

Joitain kiinteistökauppoja on tutkittu tarkemmin, mutta ministeriö ei ole katsonut niiden hylkäämistä tarpeelliseksi, kertoo puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen.

Joitain kauppoja ja kiinteistöjen omistuksia aiotaan puolestaan seurata jatkossa, mutta Sallinen ei kerro tapausten tarkempia yksityiskohtia.

– Luvanhakuhetkellä on aika vaikea todeta juridisesti, aiheuttaako jokin kauppa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Meillä on mahdollisuus pakkolunastaa kiinteistö, jos näyttää, että sitä käytetään suomalaisia vahingoittavalla tavalla, Sallinen sanoo Lännen Medialle.

Viime vuoden alussa voimaan tullut laki edellyttää EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta ostajilta lupaa kiinteistökauppoihin Suomessa. Vuoden 2020 aikana puolustusministeriöön tuli 421 hakemusta, joista 396:sta ehdittiin tehdä päätös vuoden loppuun mennessä. Näistä 362 on yksityishenkilöiden hakemuksia ja 34 yritysten.

Mahdollistaa puuttumisen turvallisuutta vaarantavaan toimintaan

Puolustusministeriön mukaan lupaprosessi antaa valtiolle tarvittaessa mahdollisuuden puuttua kiinteistöhankintaan, jonka voidaan katsoa vaarantavan kansallista turvallisuutta.

Tällaista voisi olla esimerkiksi kiinteistön käyttäminen laittomaan tiedusteluun, tihutöihin tai jalansijan saamiseen strategisten kohteiden läheisyydestä. Ensisijaisia tiedustelukohteita voisivat Sallisen mukaan olla huoltovarmuuden kannalta kriittiset reitit ja toiminnot, energiaverkot sekä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen toiminta.

Vaikka tähän mennessä yhtään kiinteistökauppaa ei ole estetty, Sallinen pitää lakia hyödyllisenä.

Pakollisen lupamenettelyn kautta ministeriö saa tietoa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisia ostajia kiinnostavista kohteista ja kiinteistöjen hankkijoista.

– Tämä helpottaa kiinteistön omistukseen puuttumista tulevaisuudessa, jos se katsotaan turvallisuuden kannalta tarpeelliseksi, Sallinen muistuttaa.

Ulkomaalaisten kiinteistökaupat kasvussa

Lailla saattaa olla myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Sallinen kertoo, että ministeriöön on tullut eri puolelta Suomea yhteydenottoja, joissa on kerrottu jonkin toimijan luopuneen kiinteistön hankinnasta, kun on kuullut Suomen uudesta lainsäädännöstä.

– Se on ehkä paras todiste lain toimivuudesta, kun toimija ei halua syystä tai toisesta altistaa ostostaan lain piiriin.

Laki ei ole kuitenkaan heijastunut EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleiden kiinteistöjen ostohakemusten määrään. Tänä vuonna hakemuksia on tullut selvästi enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna, mutta selvää syytä ei vielä ole tiedossa.

Maanmittauslaitoksen mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten ostajien kiinteistökaupat Suomessa laskivat jyrkästi 2010-luvun alkupuolella, mutta viime vuosina ne ovat olleet pienessä nousussa. Viime vuonna EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat ostivat Suomesta yli 370 kiinteistöä, kun sitä edeltävänä vuonna luku oli noin 310.

Bulvaanien käyttöä ei ole havaittu

Uusi laki antoi valtiolle etuosto-oikeuden kiinteistökaupoissa, jotka tapahtuvat Puolustusvoimien strategisten kohteiden läheisyydessä. Tällaisia ovat 500–1 000 metrin päässä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen alueista sijaitsevat kohteet.

Oikeuden käyttöä ei ole Sallisen mukaan toistaiseksi tarvinnut edes harkita.

– Uskon, että lupakokonaisuus nostaa kynnystä ryhtyä kiinteistökauppoihin, joihin viranomaisilla olisi perusteet puuttua.

Etuosto-oikeus koskee myös suomalaisten tekemiä kiinteistökauppoja. Tällä halutaan estää esimerkiksi bulvaanien käyttö Puolustusvoimien strategisten kohteiden läheisyydessä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa.

Venäläisten kiinteistökaupat vähentyneet Itä-Suomessa

Puolustusministeriön Sallinen kertoo, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat yksityiset henkilöt ja yritykset ostivat viime vuonna eniten kiinteistöjä Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta ja Etelä-Karjalasta.

Kiinteistökauppa kävi myös Pohjanmaalla, koska siellä sijaitsee EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia työllistäviä kasvihuoneita. Venäläiset ostavat läheltä itärajaa, koska matka kiinteistöön on lyhyt.

Venäläisten kiinteistökaupat Itä-Suomen maakunnissa ovat vähentyneet Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan paljon 2010-luvun aikana. Esimerkiksi vuonna 2010 Venäjän kansalaiset ostivat Etelä-Karjalasta yli 150 kiinteistöä, mutta viime vuonna enää alle 30.

Ulkomaalaisten kiinteistökaupat ovat lisääntyneet selvästi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Nämä luvut koskevat muita kuin EU- ja ETA-alueen sekä Venäjän kansalaisia.

Valtaosa luvanhakijoista asuu Suomessa

Viime vuonna venäläiset hakivat selvästi eniten EU- ja ETA-alueen ulkopuolisista ostajista lupia kiinteistön ostamiseen Suomesta, 124 kappaletta. Seuraavaksi innokkaimpia olivat ukrainalaiset, jotka jättivät 41 hakemusta. Yhdysvaltalaiset olivat kolmansia 27 lupahakemuksellaan.

Sallisen mukaan valtaosa luvanhakijoista asuu entuudestaan Suomessa, mutta näillä ei ole kansalaisuutta, minkä takia heidän pitää hakea lupaa ministeriöltä. Hakijat ostavat pääosin tavallisia asuinkiinteistöjä, kuten omakotitaloja.

Ulkomaalaisten kiinteistökaupat Suomessa nousivat esille syksyllä vuonna 2018, kun viranomaiset iskivät Airiston Helmi -yhtiön tiloihin Turun saaristossa.

Sallisen mukaan tapaus ei ollut syynä lakikokonaisuuden tekemiseen, mutta se osoitti, että lakiuudistus on tarpeen.

Kiinteistökaupan uudet lait

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut laki edellyttää EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta kiinteistön ostajilta lupaa kauppoihin Suomessa. Puolustusministeriö käsittelee lupahakemukset ja tekee päätökset luvan myöntämisestä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten ostajien on haettava lupaa ennen kiinteistökauppaa tai kahden kuukauden kuluessa sen jälkeen.

Lakia alettiin valmistella jo vuonna 2016.

Kaksoiskansalaisen ei tarvitse hankkia lupaa, jos toinen kansalaisuuksista on EU- tai ETA-valtion kansalaisuus.

Valtio sai vuonna 2000 etuosto-oikeuden strategisten kohteiden välittömässä läheisyydessä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa.

Uusimmat

Fingerpori

comic