Uutiset

Se pilaa elämiä, tuottaa nautintoa, tuo ja vie rahaa — alkoholilla on "outo ja erityinen" asema

Jos käytät yli 19 euroa alkoholiin viikossa, käytät tähän päihteeseen enemmän rahaa kuin suomalainen keskimäärin. THL:n kokoaman päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan 15 vuotta täyttäneet suomalaiset käyttivät 2015 keskimäärin 972 euroa alkoholiin vuodessa eli 18,7 euroa viikossa. Luku on laskettu tilastoidusta kulutuksesta.

Kulutuksen arvo oli yli 4,4 miljardia euroa, joten alkoholissa liikkuu paljon rahaa ja osa suomalaisista käyttää sen hankkimiseen kohtalaisesti tulojaan. Tällä on myös työllisyyteen ja julkiseen talouteen vaikutusta niin hyvässä kuin pahassa.

Alkoholiin käytetään sen verran paljon rahaa, että sillä on oltava osalle suomalaisista suurtakin merkitystä nautintoaineena, jolla haetaan hyvää tunnelmaa tai pään sekoittamista.

Viinan merkitys sekä osan vastenmielisyys sitä kohtaan on tullut esille myös alkoholilain uudistuksen yhteydessä käydyssä keskustelussa, jossa on puitu niin alkoholin haittoja kuin jonkin verran hyötyjäkin.

Keskustelu ei vaikuttanut tekevän lakiuudistusta poliittisesti helpommaksi, sillä päätös on edelleen auki. Syksyllä kansanedustajat saavat lain ensimmäisessä käsittelyssä äänestää omantuntonsa mukaan, koska muutokset herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Erityisesti limuviinojen lisääntyminen kaupoissa ja prosenttirajan nosto kaupoissa 5,5 prosenttiin ovat olleet kiistan kohteena.

Muutoksia vastustavilla on perusteensa siinä, että alkoholin liiallisella käytöllä on tuhoisia seurauksia. Vuosittain alkoholiin liittyviä kuolemia on yli 2 000. Määrä on ollut viime vuosina THL:n tilastojen mukaan laskussa. Suurin osa kuolemista johtuu alkoholisairauksista. Lisäksi liiallisella alkoholin käytöllä voi olla surullisia ja julmia seurauksia ihmissuhteisiin perheiden sisällä.

Alkoholin haitat aiheuttavat myös suuria kustannuksia. THL:n raportin mukaan vuonna 2013 laskennallinen arvio haitoista oli 1,2–1,4 miljardin euron luokkaa. Summaan liittyy niin sosiaali- ja terveyspalveluiden, järjestyksenpidon, onnettomuusvahinkojen kuin oikeusjärjestelmän kuluja.

Vapaampaa alkoholipolitiikkaa kannattavat puolestaan vetoavat yksilönvapauteen ja -vastuuseen ja moittivat nykyistä lainsäädäntöä holhoavaksi. Perusteluissa sallivamman linjan puolesta nousee muun muassa se tieto, että humalahakuinen juominen on nuorten keskuudessa vähentynyt viime vuosina.

THL:n tilastojen mukaan laskua on ollut sekä peruskouluikäisten, lukiolaisten että ammattikoululaisten kohdalla. Nuoremmat sukupolvet vaikuttavat näin vanhempiaan viisaammilta alkoholin suhteen.

Päihdetilastollisesta vuosikirjasta selviää myös se, että yleinen mielipide on muuttunut vapaamielisemmäksi viime vuosina. Vuonna 2011 vain joka kymmenes vastaaja halusi väljempää alkoholipolitiikkaa kun osuus vuonna 2015 oli noussut 40 prosenttiin. Vuonna 2016 väljempää alkoholipolitiikkaa halusi 35 prosenttia väestöstä.

Muun muassa näiden edellä mainittujen tietojen pohjalta päättäjät ovat pyrkineet uudistamaan Suomen alkoholipolitiikkaa. Helppoa se ei ole ollut, vaikka asia on esimerkiksi sote-uudistukseen verrattuna hyvin pieni.

Hallituksen alkoholipolitiikan neuvotteluryhmää johtanut kasanedustaja Annika Saarikko (kesk.) tiivisti jokin aikaa siten blogissaan, minkälaista päätöksenteko viinan ympärillä on viime aikoina ollut.

-Rohkenen sanoa, että tämä poliittinen prosessi täydennettynä kansalaiskeskusteluna kuvaa sitä, että suomalaisten suhde alkoholiin on outo ja erityinen. Se vetää aika nöyräksi. Ja ehkä – jospa sittenkin – tämä joskus tulisi valmiiksi, Saarikko kirjoitti.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic