Uutiset

Seksuaalirikoksille kovempia rangaistuksia vaativa kansalaisaloite etenee eduskunnassa helmikuussa

Kansalaisaloite, jossa vaaditaan nykyistä kovempia rangaistuksia lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista, on etenemässä eduskunnassa helmikuussa.

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) puhui kansalaisaloitteesta Ylen Aamu-tv:ssä, mutta hän vahvisti aikataulun iltapäivällä myös Lännen Medialle.

Kansalaisaloite jätettiin syyskuussa 2015 eduskuntaan, ja se keräsi aikanaan yli 58 000 allekirjoitusta. Sittemmin lakivaliokunta on käsitellyt aloitetta useampaan kertaan, mutta käsittely ei ole tämän vuoden toukokuun jälkeen edennyt.

Viivästys on aiheutunut siitä, että lakivaliokunta jäi odottamaan edellisen oikeusministerin Jari Lindströmin (sin.) teettämän oikeustajututkimuksen valmistumista. Tutkimus valmistui kesäkuussa.

Tolvanen kertoo, että oikeusministeriön virkamiehet tulevat helmikuussa esittelemään lakivaliokunnalle paitsi tutkimuksen myös arviomuistiot, jotka oikeusministeriössä on laadittu tutkimuksen pohjalta.

-Helmikuussa, kun oikeustajututkimus tulee meille, niin jatketaan myös tämän kansalaisaloitteen käsittelyä, Tolvanen sanoo.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi eduskunnassa torstaina, että ministeriön tekemä arviointi oikeustajututkimuksesta valmistuu alkuvuonna. Häkkänen on vaatinut ministeriöltä selvitystä seksuaali- ja väkivaltarikosten vankeusrangaistusten pidentämisestä.

Samassa yhteydessä käsitellään myös kansanedustaja Arja Juvosen (ps.) laatimaa lakialoitetta, jossa vaaditaan samaa asiaa kuin kansalaisaloitteessa.

Pidempi tuomio vai uusi nimike?

Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että minimirangaistus törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä nousisi kahteen vuoteen vankeutta. Käytännössä tämä poistaisi ehdollisen vankeuden rangaistusvalikoimasta, koska alle kahden vuoden vankeudet voidaan tuomita ehdollisina.

Nykyisin minimirangaistus on rikoslain mukaan vuosi.

Lisäksi kansalaisaloitteessa vaaditaan pidempiä vähimmäisrangaistuksia muun muassa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvamateriaalin hallussapidolle ja levittämiselle.

Helmi–maaliskuussa eduskunnan lakivaliokunta kuuli useita asiantuntijoita aloitteen tiimoilta. Pohjatyö minimirangaistuksen nostamiselle on Tolvasen mukaan jo pitkälti tehty, mutta eduskunnassa on hänen mukaansa ollut esillä myös toinen vaihtoehto. Se olisi, että rikoslakiin kirjattaisiin lapsen raiskauksesta uusi nimike.

-Se on hankalampi tehdä rikoslakiin, koska siitä ei ole valmistelevaa työtä, Tolvanen sanoo.

Ylen haastattelemista lakivaliokunnan jäsenistä osa olisi valmis pidentämään lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia jo nyt.

-Nopeampi vaihtoehto olisi minimirangaistuksen korottaminen. Minulle käy ihan kumpi tahansa, mutta pääasia on, että tässä tapahtuu jotain, Tolvanen toteaa.

Hovioikeuden tuomiosta kohu

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistukset nousivat puheeksi tällä viikolla, kun Turun hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä raiskauksesta tapauksessa, jossa mies oli ollut sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan tytön kanssa.

Sen sijaan mies tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ratkaisu on puhuttanut paitsi oikeusoppineita, myös poliitikkoja.

-Kun näitä järkyttäviä tapauksia nousee esille, tulee ehdoton varmuus siitä, että rikoslaki ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tuomiot vaativat päivittämistä, kommentoi muun muassa Arja Juvonen (ps.) tiedotteessaan.

Kesällä julkaistussa oikeustajututkimuksessa paljastui, että kansalaiset antaisivat tuomareita reippaammin ehdottomia vankeusrangaistuksia tapauksissa, joissa aikuinen on ollut sukupuoliyhteydessä lapseen.

Oikaisu 25.11.2017 kl 8.40 Alkuperäisessä jutussa luki, että kansalaisaloitteen kanssa käsitellään useampaa kansanedustajien tekemää lakialoitetta samasta aiheesta. Lakialoitteita on kansalaisaloitteen lisäksi käsittelyssä ainoastaan yksi, Juvosen laatima.

Asiasanat

Uusimmat