Uutiset

Selvitys: Hiilineutraalissa Suomessa peltoala voi vähentyä kymmeniä prosentteja

Ilmastotalkoissa hankalana pidetyn maatalouden päästöjä voitaisiin vähentää uusien laskelmien mukaan jopa 60 prosenttia, vaikka lihansyönti laskisi vuosisadan puoliväliin mennessä vain puoleen nykyisestä.
Päästöjen vähentämistä on pidetty maataloudessa erittäin vaikeana. Uudet laskelmat osoittavat, että mittavat leikkaukset ovat kuitenkin mahdollisia. Kuva: Miikka Pihlajamäki
Päästöjen vähentämistä on pidetty maataloudessa erittäin vaikeana. Uudet laskelmat osoittavat, että mittavat leikkaukset ovat kuitenkin mahdollisia. Kuva: Miikka Pihlajamäki

Hiilineutraalissa Suomessa peltoala voi vähentyä jopa kymmeniä prosentteja nykyisestä.

Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä kahden tuoreen ilmastoselvityksen perusteella. Päästövähennyksiä ja hiilinieluja tarvitaan niin paljon, että ilman maatalouden merkittävää roolia ilmastotavoitteet saattavat olla mahdottomia.

Lihan ja maitotuotteiden käyttöä ei silti olisi pakko lopettaa kokonaan.

– Kotieläintuotteiden kulutuksen ja tuotannon väheneminen 30-50 prosentilla mahdollistaisi isot päästövähennykset, summaa tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta.

Tuoreiden laskelmien mukaan maataloudessa voitaisiin päästä jopa 60 prosentin päästövähennyksiin.

Ruokavalion muutos mukana ensimmäistä kertaa

Maatalouden päästövähennyksien tarvetta korostaa se, että metsien hiilinielut ovat päivitettyjen laskelmien mukaan roimasti pienemmät kuin aiemmissa arvioissa.

Ilmastopolitiikan lisäksi muutospainetta tuovat maatalouspolitiikka, kuluttajien käyttäytyminen ja kansainvälinen kehitys.

– Ei ole mahdollista ajatella, että muutoksia tapahtuu vain Suomessa. Muu Eurooppa ja ainakin kehittyneet maat kehittyvät samaan suuntaan.

Oleellinen kysymys on se, reagoiko kotimainen maatalous muutoksiin.

Aiemmin maatalouden on oletettu jatkuvan kutakuinkin ennallaan. Nyt skenaarioissa setvittiin reagointimahdollisuuksia, ja mukana on ensimmäistä kertaa muutos kuluttajien ruokavaliossa.

Kyseessä ei kuitenkaan ole ennuste.

– Skenaariot näyttävät, millaisiin päästövähennyksiin on mahdollista päästä maatalouden myötävaikutuksella, Lehtonen painottaa.

“Ei ole muuta vaihtoehtoa”

Kahdessa tuoreessa selvityksessä oli kolme skenaariota: nykytilanteen mukainen, sekä “Säästö” ja “Jatkuva kasvu” -nimiset skenaariot. Kaksi jälkimmäistä mallintavat mahdollisuuksia toteuttaa hallituksen tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuudesta tämän jälkeen.

Maatalouden suurimmaksi murheenkryyniksi sanotut turvepellot eivät riitä ratkaisuksi, vaan myös tuotannon on muututtava rajusti.

Lihan ja maidon kulutus laskisivat vaihtoehtoskenaarioissa 15-25 prosenttia 15 vuodessa. Vuonna 2050 vähennys olisi jo 30-50 prosenttia. Proteiinin saanti korvattaisiin pääasiassa kotimaisilla palkokasveilla, täysjyväviljoilla ja kalalla. Kananmunien kulutus pysyisi ennallaan.

Lehtonen myöntää, että tulevaisuudenkuva voi tuntua varsinkin eläintuotannossa kovalta.

– Mutta tuottajien on pakko seurata kulutusta. Ei ole muuta vaihtoehtoa.

Jäljelle jäävä lihan- ja maidontuotanto voisi Lehtosen mukaan olla kannattavaa kokonaan ilman tukia.

Peltoalan tarve vähenee jopa miljoona hehtaaria

Tuotannon arvioidaan lisäksi tehostuvan erityisesti teknologiavetoisessa jatkuvan kasvun skenaariossa. Siihen vaikuttavat muun muassa digitalisaatio ja muut tekniset keinot.

– Satotaso nousee noin kymmenen prosenttia lannoitusta lisäämättä, Lehtonen kertoo.

Yhdessä kotieläintuotannon vähenemisen kanssa muutos vähentäisi peltoalan tarvetta roimasti, käytännössä kymmeniä prosentteja.

Puoli miljoonaa peltohehtaaria poistuisi aktiivikäytöstä jo vuonna 2035, josta puolet olisi turvepeltoja. Viisitoista vuotta myöhemmin luku voisi olla jo miljoona hehtaaria.

Vapautuva peltoala käytettäisiin laskelmissa mahdollisimman tehokkaasti ilmastonmuutoksen hillintään.

Vapautuva ala hiilinieluiksi

Skenaarioissa turvepellot muutetaan kosteikoiksi, ja osa voisi säilyä säätösalaojitettuna myös viljelyssä.

Merkittävin ilmastohyöty saataisiin kuitenkin metsiryksellä.

– Jatkuvan kasvun skenaariossa metsitykseen tulisi jopa yli 500 000 hehtaaria turvepeltojaja lisäksi 400 000 hehtaaria kivennäismaita, Lehtonen kertoo.

Hän huomauttaa, että nykylinjaa jatkavassa skenaariossakin 200 000 peltohehtaaria vapautuu aktiivituotannosta huonon kannattavuuden takia. Ne säilyvät kuitenkin maatalousmaana.

– Nykyasetelmassa kaikki pellot pysyvät viljelyssä maataoustuen takia. Muutokset ruokavaliossa eivät vähennä päästöjä, ellei tuki muutu.

Muutoksia tarvitaan sksi myös maataloustukieen.

Jos pinta-alatuet vähenevät kolmannekseen, peltoa vapautuu Lehtosen mukaan erityisesti pohjoisessa ja idässä. Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa tukien pitäisi laskea vielä enemmän.

Tuesta vapautuvia varoja voitaisiin suunnata esimerkiksi turvemaiden metsitykseen ja biokaasun tuotantoon. Myös lannoitteiden ja energian hinta on nousussa.

Keinot ovat, mutta entä toteutus?

Maataloutta on pidetty ilmastotalkoissa erittäin vaikeana sektorina. Muiksi hankaliksi ovat laskelmissa ja tosielämässä osoittautuneet liikenne ja prosessiteollisuus.

Liikenteessä ohjauskeinoja pohditaan kuumeisesti. Teollisuudessa isot muutokset edellyttävät tekniikkaa, jonka kaupallistuminen voi olla vielä kaukana tulevaisuudessa.

Maataloudessa käytännön keinot ovat sen sijaan käden ulottuvilla – ainakin teoriassa.

Kun kokonaisuus otetaan huomioon, ovat skenaarioiden uvut huimia: vuonna 2035 päästövähennys voisi olla jo kymmeniä prosentteja ja vuosisadan puolivälissä jopa 60 prosenttia.

Miten lihan- ja maidonkulutus sitten vähenee riittävän nopeasti? Siihen ei skenaarioissa esitetty keinoja, vaan kysymys jää poliitikoille.

Ratkaisematta ovat myös muutoksen aiheuttamat sosiaaliset, taloudelliset ja alueelliset kysymykset.

– Miten nämä skenaariot myydään elinkeinolle? Siitä olisin eniten huolissani, Lehtonen summaa.

Uusia laskelmia

Perjantaina julkistettiin kahden päästökehitystä arviovan selvityksen alustavia tuloksia.

Niiden tulee nyt vastata hallitusohjelman Ilmastoneutraali Suomi 2035 -tavoitteisiin. Samalla mallinnuksia kehitetään uusien tietojen perusteella.

VTT päivitti työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta kasvihuonekaasujen pitkän aikavälin kokonaispäästökehitystä arvioineen PITKO-selvityksen laskelmia.

Luke puolestaan päivittää maatalous- ja maankäyttösektorien skenaarioita (MALUSEPO).

Tuloksia hyödynnetään muun muassa energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan päivityksessä ensi keväänä.

Näitä on pidetty hallituksen ilmastopolitiikan toteutuksen merkittävimpinä toteutustapoina.

Fingerpori

comic

Uusimmat