Uutiset

Selvitys: Suomi, Ruotsi ja Norja voisivat valmistella kriisiajan yhteistä lääketuotantoa

Maat ovat kriittisimmissä lääkkeissä liian riippuvaisia globaaleista toimittajista. Siksi maiden oman teollisuuden mahdollisuus taipua kriisissä esimerkiksi antibioottien tuotantoon kannattaisi selvittää.
Suomessa lääketuotanto keskittyy silmälääkkeisiin (kuvassa) ja muihin ei-akuutisti henkiä pelastaviin lääkkeisiin. Tuoreen selvityksen mukaan tähän liittyy merkittäviä kriisiajan riskejä, ja sama koskee Ruotsia ja Norjaa. Kuva: Eriika Ahopelto
Suomessa lääketuotanto keskittyy silmälääkkeisiin (kuvassa) ja muihin ei-akuutisti henkiä pelastaviin lääkkeisiin. Tuoreen selvityksen mukaan tähän liittyy merkittäviä kriisiajan riskejä, ja sama koskee Ruotsia ja Norjaa. Kuva: Eriika Ahopelto

Suomen ja sen pohjoismaisten naapurien kannattaisi tutkia lääketeollisuutensa taipumista tarvittaessa kriittisten lääkkeiden tuotantoon.

Tämä tarkoittaisi nykyisten tuotantolaitosten ja -linjojen muuttamista ”kriisispesifien” lääkkeiden tuotantoon sopiviksi kriisiaikana. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi antibiootit, joiden kulutus kasvaa sodissa, luonnonkatastrofeissa ja muissa kriiseissä.

Nykyisellään maat ovat riippuvaisia kriittisimpien lääkkeiden tuotannosta ulkomailla ja pitkälti EU.n ulkopuolella, monimutkaisten tuotantoketjujen takana.

Ehdotus yhteisestä tuotannosta sisältyy juuri julkaistuun Suomen, Ruotsin ja Norjan huoltovarmuusyhteistyön kehittämistä koskevaan raporttiin.

Pienet markkinat eivät kriisitilanteessa kiinnosta

Esimerkiksi Suomessa lääketuotanto keskittyy muun muassa hormoneihin, kipulääkkeisiin ja muihin kuin kriittisimmiksi katsottuihin lääkkeisiin.

Siksi lääkeitä koskeva huoltovarmuus perustuu varastointiin ja lääkkeiden nopeaan hankintaan maailmanmarkkinoilta. Tässä strategiassa on kuitenkin omat ongelmansa.

Monimutkaiset ja maailmalle hajautetut tuotantoketjut ovat alttiita häiriöille, mikä aiheuttaa riskejä lääkkeiden saatavuudelle kriisitilanteissa.

– Suomella on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa lääketuotantoon sen rajojen ulkopuolella, raportti mainitsee.

Se huomauttaa myös, ettei pieni maa ole todennäköisesti monikansallisten lääkeyhtiöiden listan kärjessä silloin, kun lääkkeistä on pulaa ja ostajia paljon.

Varastointi toimii puskurina, mutta lääkkeiden saaminen laajojen häiriötilanteiden aikana tuleekin raportin mukaan olemaan väistämättä haasteellista.

Samat ongelmat koskevat pääosin myös Ruotsia ja Norjaa. Esimerkiksi Norjassa on raportin mukaan jo herännyt keskustelu kotimaisen tuotannon lisäämisestä.

– Pohjoismaiden tiiviit siteet ja samanlaiset lääkehuoltoon liittyvät tarpeet voisivat mahdollistaa alueellisia, räätälöityjä ratkaisuja, raportti summaa.

Yhteistä tuotantoa, yhteiset lääkemarkkinat

Yhdeksi ratkaisuksi raportti esittää siis kolmen maan yhteisen lääketuotannon selvittämistä.

Tuotanto keskittyisi kriittisimpiin lääkkeisiin, kuten antibiootteihin, anesteetteihin ja muihin välittömästi henkiä pelastaviin lääkkeisiin. Selvityksen kohteena olisi erityisesti se, miten nykyiset tuotantolaitokset olisivat muutettavissa tällaisten lääkkeiden tuotantoon.

Miten tehtaita omistavat yritykset saataisiin mukaan, siihen raportti ei ota kantaa.

Yhdeksi selvityskohteeksi raportti esittää myös kolmen maan yhteisiä lääkemarkkinoita. Tätä voitaisiin edistää rajat ylittävää lääkkeiden jakelua, lääkemääräyksiä sekä esimerkiksi pakkausmerkintöjä koskevan lainsäädännön muutoksilla ja yhtenäistämisellä.

Raportin mukaan mahdollisuuksia kasvattaa maiden korkea digitalisaatioaste.

Suurempana yksikkönä Pohjoismaat olisivat kiinnostavampi asiakas kansainvälisille lääkeyrityksille myös kriisiaikoina – mutta vain jonkin verran.

– Lääkepulaa tämä ei välttämättä ratkaisisi, sillä maat ovat yhdessäkin pieni asiakas globaalisti kasvavassa kysynnässä, raportti huomauttaa.

Epäsuhtaa myös EU:n sisämarkkinoilla

Ongelma on noussut esille myös EU-tasolla.

Esimerkiksi Ranskan terveysministeriö on esittänyt, että unionin pitäisi ryhtyä toimiin lääketuotannon houkuttelemiseksi Eurooppaan. Ranska on ehdottanut jopa EU:n yhteisiä, julkisessa omistuksessa olevia lääketehtaita.

Suomen ja sen naapurien tulisikin raportin mukaan nostaa lääkevarmuusasiaa eteenpäin yhteisellä äänellä myös EU:ssa. Nykyjärjestelmä saattaa asettaa jotkin maat muita suurempaan lääkepulan riskiin myös EU:n sisämarkkinoilla.

– Kahden- ja kolmenvälinen yhteistyö voisi täydentää eurooppalaisia toimia, raportti huomauttaa.

Kuuden alan raportti

Raportti Critical Nordic Flows: Collaboration between Finland, Norway and Sweden on Security of Supply and Critical Infrastructure Protection käsittelee Suomen, Ruotsin ja Norjan mahdollisuuksia syventää yhteistyötäänyhteiskunnan toimintojen kannalta keskeisimpien tuote- ja palveluvirtojen turvaamiseksi.

Se keskittyy kuuteen alaan, jotka ovat lääkkeiden lisäksi kommunikaatio ja digitaaliset verkostot, energia, ruoka, finanssiala sekä logistiikka.

Raportti ei liity suoraan koronapandemiaan, sillä työ alkoi jo maaliskuussa 2019.

Suomesta mukana oli Huoltovarmuuskeskus, Ruotsista Myndigheten för samhällsskydd och beredskap sekä Norjasta kauppa-, teollisuus- ja kalastusministeriö.

Raportin laatimiseen osallistuivat myöi Ruotsin Totalförsvarets forskningsinstitut ja Norjan Forsvarets Forskningsinstitutt.

Englanninkielinen raportti on luettavissa Huoltovarmuuskeskuksen sivuilla.

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic