Uutiset

Seppo Fränti lahjoitti taidekokoelmansa Kiasmaan – Jolon panttivankikriisi kirkasti taiteen merkityksen

Poikkeukselliset olosuhteet nostivat esiin halun piirtää. Taiteesta tuli Seppo Fräntille pelastusrengas, jolla hän helpotti oloaan äärimmäisen stressaavassa tilanteessa.

Fränti ja hänen ystävänsä Seppo Vahanen kaapattiin syyskuussa vuonna 2000 Malesian lomasaarelta Filippiinien Joloon, jossa heitä pidettiin Abu Sayyaf -islamistiterroristien panttivankeina 140 päivää.

– Piirsin siellä aina kun sain paperin. Minulla on monta sataa työtä sieltä. Ne ovat aika vahvoja kuvia ja koskettavat minua edelleen, Fränti kertoo Lännen Medialle.

Taiteenkeräilyn hän oli aloittanut jo 1970-luvulla, mutta traumaattisen kokemuksen myötä se alkoi tuntua yhä tärkeämmältä.

Hän jätti työnsä Helsingin Lastenlinnan sairaalan askarteluohjaajana ja keskittyi taiteeseen.

Nyt rajat ovat kuitenkin tulleet vastaan, sillä vuosikymmenten aikana kerätyt taideteokset eivät mahdu enää kodin seinien sisäpuolelle. Jotain oli tehtävä.

Fränti päätti lahjoittaa 700–800 teosta käsittävän, harvinaislaatuiseksi luonnehditun taidekokoelmansa Nykytaiteen museo Kiasmaan.

– Teokset ovat kuin lapsia, mutta niiden on aika myös lähteä kotoa pois, hän luonnehtii.

Jo useamman vuoden ajan Fräntille on ollut selvää, että hän haluaa lahjoittaa kokoelmansa paikkaan, jossa taiteesta pääsisi nauttimaan mahdollisimman moni.

– Ajattelin, että lahjoituksen täytyy tapahtua minun eläessäni, jotta pääsen itsekin näkemään sen. Tämä on lahja kansalle.

”Merkittävä ja omaleimainen kokoelma”

Viime syksynä Fränti sopi Kiasman kanssa kokoelmansa luovutuksesta. Teokset siirretään museoon vaiheittain tämän ja ensi vuoden aikana.

Ensimmäinen erä lähtee kohti Kiasmaa huhtikuussa. Kokoelmanäyttely järjestetään vuonna 2020.

Samassa yhteydessä julkaistaan myös teoksia esittelevä kirja.

– Olen kiitollinen, että Kiasma ottaa kokoelmani vastaan. Toivon tietysti, että teokset eivät jää varastoon, vaan niitä lainataan museoihin Suomessa ja maailmalla. Tärkeintä on se, että taideteoksista pidetään hyvää huolta. Kiasma on ehdottomasti paras paikka kokoelmalle.

Kiasman taidemuseon johtaja Leevi Haapala pitää Fräntin lahjoitusta merkittävänä ja omaleimaisena suomalaisen nykytaiteen kokoelmana.

Kokoelmassa on ekspressionistista ja abstraktia taidetta sekä minimalistisia töitä. Joukossa on teoksia tunnetuilta nykytaiteilijoilta, kuten Janne Räisäseltä, Heikki Marilalta, Jukka Korkeilalta, Outi Heiskaselta ja Anne Koskiselta.

Haapalan mukaan useissa kokoelman töissä pohditaan ihmisen asemaa nyky-yhteiskunnassa mutta myös taiteilijoiden sisäistä maailmaa.

– Osa teoksista on herkkiä ja koskettavia. Fränti on kiinnostunut siitä, mitä on tulevaisuus ja miten taiteilijat sen näkevät. Siksi joukossa on tulevaisuutta hahmottavia töitä.

Kokoelman rahallista arvoa Haapala ei julkisuudessa aio paljastaa, mutta “huomattavasta summasta” on kyse.

Nuorten taiteilijoiden tukeminen tärkeää

Kokoelmassa on vahvasti esillä myös nuorten, opiskelijoiden tai vasta valmistuneiden taiteilijoiden tuotantoa.

– Nuorten taiteilijoiden tukeminen on ollut minulle tärkein asia keräilyssä. Olen ostanut myös ennakkoon töitä taiteilijoilta, jotta he voisivat pitää näyttelynsä. Hankintani olen tehnyt täysin tunteella, enkä ole koskaan laskelmoinut, nouseeko jonkin työn arvo.

Fräntillä onkin kokoelmissaan varhaisempia töitä monilta taiteilijoilta, joita Kiasmassa on jo esillä.

– Kaikki teokset on eläviltä taiteilijoilta hankittuja, ei minulla mitään Suomen taiteen kultakautta ole, Seppo Fränti naurahtaa.

Hänen kokoelmassaan on pääasiassa maalauksia, paperitöitä ja muutamia veistoksia, mutta esimerkiksi grafiikkaa ei ole juuri lainkaan.

Elämän jälkien pitää näkyä

Kun on harrastanut intohimoisesti vuosikymmenien ajan taiteenkeräilyä, harjaantuu näkemään, mikä on kiinnostavaa taidetta ja mikä ei. Näin Fräntillekin on käynyt. Lisäksi hän on oppinut tuntemaan taiteilijoita.

– Minua kiinnostavat teokset, joissa näkyy elämisen jälki ja joista välittyy taiteilijan tunne. Usein se ei tarkoita mitään kaunista.

Fräntin kokoelma on herättänyt kiinnostusta jo aiemminkin. Osa kokoelman töistä on ollut esillä Lapinlahden sairaalassa vuonna 2016 pidetyssä Haava-näyttelyssä, joka keräsi yli 5 000 kävijää.

– Lähes joka kerta kun pidin esittelykierrosta, joku alkoi itkeä. Olisi hienoa, jos ihmiset voisivat tulla taidemuseoon itkemään. Silloin tietäisi, että teokset koskettavat vahvasti.

Taiteen terapeuttinen vaikutus on Fräntille itselleenkin tullut tutuksi. Selviytyminen Jolon panttivankidraamasta on ollut pitkä tie, jota hän on käsitellyt vuosia terapiassa.

Se kirkasti myös lapsuudesta saakka kyteneen halun omistautua taiteelle, mutta se muutti myös taidemakua.

– Vuoden 2000 jälkeen olen ostanut ihan erilaisia teoksia. Olen valinnut paljon vahvempia töitä, sellaisia, joissa on enemmän tunnetta. Kärsimys, jonka olen kokenut, on vahvistanut elämääni.

Taulujensa keskellä kotonaan liikkuessaan hänelle on tullut vahva, joskus tuskainenkin olo, mutta useimmiten on löytynyt ilo.

– Rakastan kovasti erästä Tuukka Tammisaaren teosta ja Henry Wuorila-Stenbergin työt ovat minulle tärkeitä. Taiteen vaikutusta ei kannata väheksyä.

Taiteenkeräilyä Seppo Fränti tuskin osaa koskaan lopettaa kokonaan, sillä se on elämäntapa, johon hän haluaa kannustaa muitakin.

– Jatkossakin aion tukea nuoria taiteilijoita. Kun ostaa nuorelta, teokset ovat edullisia. Taiteenkeräily ei vaadi miljoonia.

Seppo Fränti

Taiteenkeräilijä.
Kotoisin Nurmosta, asuu Helsingissä.
Teki ensimmäiset taidehankintansa 1970-luvulla. Aloitti aktiivisemman keräilyn 1990-luvulta lähtien.
Kokoelmassa 700–800 suomalaista nykytaiteen teosta muun muassa Heikki Marilan, Henry Wuorila-Stenbergin, Janne Räisäsen, Jukka Korkeilan, Ville Anderssonin, Jussi Gomanin, Ville Kylätaskun ja Kyösti Pärkisen ekspressionistisia teoksia.
Joukossa on myös useampia teoksia abstraktimman taiteen tekijöiltä Anne Koskisesta Liisa Lounilaan ja Robin Lindqvistiin.
Kymmenkunta lahjoitusta vuosittain
Kiasman kokoelmissa on noin 8 000 teosta. Se kerää erityisesti suomalaista nykytaidetta.
Lahjoituksena museo saa noin kymmenen teosta vuosittain.
Kiasman merkittävimpiä kokoelmia ovat Pentti Kourin Kouri-kokoelma, Kalervo Palsan teokset ja Porkkana-kokoelma.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat