Uutiset

Seuraavaksi opetetaan kiinalaiset hiihtämään? – Jo 200 suomalaisfirmaa vie koulutusta maailmalle

Onko suomalaisen koulutusviennin seuraava suurprojekti opettaa sadat miljoonat kiinalaislapset hiihtämään?

Ainakin markkinat tällaiselle hankkeelle voivat aueta lähivuosina, sillä Kiina tähtää vuoden 2022 kotitalviolympialaisten innostamana siihen, että 300 miljoonaa kiinalaislasta pääsisi talviurheilemaan.

-Talviurheilu tosin liittyy myös huippu-urheiluun ja valmentajien kouluttamiseen. Näissä kaikissa Suomella on osaamista, tietää Opetushallituksen ohjelmajohtaja Lauri Tuomi.

Hän osallistuu tällä viikolla opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) vetämälle koulutusvientimatkalle Kiinaan.

Koulutusvientiä tekeviä suomalaisyrityksiä arvioidaan olevan tällä hetkellä jo noin 200.

-Luku kattaa oppilaitosten perustamat koulutusvientiyhtiöt, pitkään toimineet kustantajat, koulukalusteiden ja oppimateriaalien tuottajat, uudet digitaalisia oppiratkaisuja laativat edutech-yritykset sekä vielä innovaatiovaiheessa olevat startupit, Tuomi listaa.

Etenkin kasvuyritysten ja digitaalisia oppimisratkaisuja tuottavien yritysten määrä koulutusviennissä on hänen mukaansa selkeästi kasvussa.

-Oppimisratkaisujen innovaatioihin on kiinnostusta.

Suomalaisen koulutusviennin nousukausi näkyy myös uutisissa. Tällä viikolla kerrottiin oululaisen kandidaattikoulutuksen viennistä Kiinaan. Hiljattain uutisoitiin lähiesimiesten koulutuksesta Saudi-Arabiaan. Samaan maan opettajia jatkokoulutetaan muun muassa Turussa ja Tampereella.

Tuomi nostaa esille kaksi Kiinassa hiljattain avattua suomalaista päiväkotia.

-Kiinassa vanhemmat haluavat panostaa lastensa koulutukseen, mikä on avannut yksityisten koulujen markkinat. Tarvetta on erityisesti varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.

Monet Suomen koulutusvientimaat sijaitsevat maantieteellisesti kaukana. Saudi-Arabian ja Persianlahden alueen sekä Kiinan lisäksi opetusvientiä on muun muassa useisiin Latinalaisen Amerikan maihin.

-Kaikissa näissä maissa on tällä hetkellä tarvetta tällaiselle osaamiselle sekä valmiutta maksaa siitä, opetusministeriön kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi perustelee kysyntää.

Asiasanat

Uusimmat