Uutiset Kontiomäki

Seurasimme lumensyöjäjunan ensimmäistä testiä Suomessa – Monsteri saapui Venäjältä Kainuun korpeen ja pani raiteet kuntoon

Ratapihat ja raiteet ovat yhä tiukempien aikataulujen puristuksissa. Venäläisellä lumensyöjäjunalla päästäisiin se yksi vapaa raide välistä puhdistamaan ratapihan ruuhkassa. Suomella ja Venäjällä on sama raideleveys, ja siksi yhteistyö on vilkasta ja helppoa.
Apua, sehän on kuin monsteri! Kuva: Juha Neuvonen
Apua, sehän on kuin monsteri! Kuva: Juha Neuvonen

Se on äkkiseltään pelottava ilmestys. Yli viisi metriä korkea juna saapuu hitaasti mutta varmasti mutkan takaa raidetta pitkin keskelle Kainuun korpea.

Monsterilla on yksi iso silmä ja venäläistä tekstiä kyljissään.

Junan harjat pöllyttävät lunta, joka kerätään raiteilta mukaan kyytiin. Pieniä kiviäkin lentää, joten on syytä ottaa pari askelta taaksepäin.

Venäläinen lumensyöjäjuna on ensimmäistä kertaa Suomessa. Sen kyydissä on kuusi venäläistä Lokakuun Rautateiden työntekijää.

– Tämä on historiallinen hetki, konsulttiyhtiö Ramboll CM:n projektipäällikkö Jarkko Voutilainen hehkuttaa ja kiipeää kameran kanssa lumikasan päälle.

 

Useita rautatieliikenteen harjoittajia on paikan päällä nyt Kainuussa. Kuva: Juha Neuvonen
Useita rautatieliikenteen harjoittajia on paikan päällä nyt Kainuussa. Kuva: Juha Neuvonen

Ratapihoilla on kova tarve pitää alueet puhtaina. Siksi olemme nyt testaamassa venäläistä lumensyöjäjunaa Kontiomäessä, joka sijaitsee Kajaanista noin 30 kilometriä pohjoiseen.

Laajakankaan radoilla testataan nykyään kaikki uudet veturit, vaunut ja ratatyökoneet.

Voutilainen kertoo, että lumi ratapihoilla aiheuttaa työturvallisuusriskejä ja hankaloittaa työskentelyä. Liikennemäärät ovat lisääntyneet, ja työmahdollisuuksia raiteiden ja raidevälien siivoamiseksi on entistä vähemmän. Aikataulut ovat yhä tiukemmat.

– Ongelma on vaikein suurilla järjestelyratapihoilla, kuten Tampereella, Oulussa ja Kouvolassa, Voutilainen painottaa.

Tänä vuonna lumiongelmilta on säästytty, mutta miten käy ensi talvena? Muistissa on viime talvi, joka oli erittäin ongelmallinen etenkin Tampereen ja Kouvolan ratapihoilla.

– Kovia lumitalvia tulee olemaan jatkossakin. Jos niihin ei ole varauduttu, pahimmassa tapauksessa edessä on isoja ongelmia.

 

Suomella ja Venäjällä on sama raideleveys. Siksi testaaminen on yhteistyössä helppoa. Kuva: Juha Neuvonen
Suomella ja Venäjällä on sama raideleveys. Siksi testaaminen on yhteistyössä helppoa. Kuva: Juha Neuvonen

Haitat näkyvät siinä, että tavara ei saavu asiakkaalle ajoissa. Ketjureaktiona matkustajaliikenteen aikataulut voivat myöhästyä.

Vaatisi siis tämäntyyppistä nyt testattavaa kalustoa, että päästäisiin ruuhkaisilla ratapihoilla se yksi vapaa raide välistä putsaamaan.

Henkilöliikenne ja tavaraliikenne ovat kasvaneet erityisesti tietyillä rataosilla. Kunnossapitoyksikön päällikkö Jukka Valjakka Väylävirastosta kertoo, että tavaraliikenteessä on ollut merkittävää kasvua viime vuosina.

– Erityisesti tavaraliikenne Venäjältä on lisääntynyt, ja kasvua on esimerkiksi Porin, Loviisan ja Hangon satamiin. Venäjän suunnasta tulee paljon hiiltä. Myös puu liikkuu Suomen raiteilla vanhaan malliin.

 

Lumensyöjäjunan keskimääräinen työnopeus on noin 5 kilometriä tunnissa, eli se on hidas. Kuva: Juha Neuvonen
Lumensyöjäjunan keskimääräinen työnopeus on noin 5 kilometriä tunnissa, eli se on hidas. Kuva: Juha Neuvonen

Useita rautatieliikenteen harjoittajia on paikan päällä nyt Kainuussa, koska raiteiden ylläpito on Suomessa kokonaisuus. Esimerkiksi Destian edustajat tutkivat työnjälkeä tarkasti.

Alun perin lumensyöjäjunan testi piti tehdä Kaakkois-Suomessa, mutta siellä ei ole lunta. Jukka Valjakka kertoo, että Kainuusta jatketaan vielä hyvin todennäköisesti pohjoisemmaksi, Kemiin ja Tornioon saakka.

Lumensyöjäjuna soveltuu nimenomaan ratapihoille. Nyt Suomessa selvitellään vasta eri vaihtoehtoja ja testataan myös sveitsiläisiä ja ruotsalaisia ratkaisuja, jotka ovat aika samantyyppisiä. Laitteita ei pystytä kuitenkaan testaaman Suomessa, kun maissa on eri raideleveys.

Väylävirasto tekee Venäjän kanssa paljon erilaista yhteistyötä muun muassa teknisissä asioissa. Suomella ja Venäjällä on sama raideleveys.

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee Euroopan komissiolta rahaa ratahankkeisiin. Arkistokuva. Kuva: Jukka Ritola
Liikenne- ja viestintäministeriö hakee Euroopan komissiolta rahaa ratahankkeisiin. Arkistokuva. Kuva: Jukka Ritola

Näin toimii lumensyöjä

Harjoilla harjataan kiskojen sivusta lunta keskelle. Siitä lumensyöjä ”syö lumen” eli sivuaurat leviävät ja käynnistyy harjaus. Juna lähtee liikkeelle, jolloin alaharja nostaa lumen kuljettimelle ja kuljetin nostaa sen vaunuun ylös.

Vaunuissa lumi kertyy aina mahdollisimman kauas. Viimeisestä vaunusta lumi voidaan purkaa ratapenkalle tai muualle. Myös vauhdissa voi purkaa.

Kerää yhteen menoon parisataa kuutiota lunta.

Työskentelyvauhti on hidas. Keskimääräinen työnopeus on noin 5 kilometriä tunnissa. Soveltuu ratapihoille, ei varsinaisille raiteille.

Rataosuudet puhdistetaan vanhoilla Valmetin rakentamilla lumiauroilla, jotka kiinnitetään ratakuorma-autoon. Lisäksi käytetään kiskopyöräkaivinkoneita.

Uusimmat

Näkoislehti

14.7.2020

Fingerpori

comic