Uutiset

Sijoittajat avuksi maahanmuuttajien ja kohta muidenkin työllistymiseen

-Jos maahanmuuttaja on ollut Suomessa 20 vuotta eikä osaa vielä suomen kieltä, on uskallettava sanoa suoraan, että kotoutuminen on epäonnistunut. Sen jälkeen on ruvettava ratkaisemaan asiaa, sanoo maahanmuuttajien kotoutumisesta vastaava työministeri Jari Lindström (sin.).

Erityisesti maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on heikko, koska he jäävät usein kotiin hoitamaan lapsia. Siihen kannustaa kotihoidon tuki, jonka uudistamista hallitus yritti, mutta josta ei päästy hallituksessa yksimielisyyteen.

Lindströmin puolueen ulkoministeri Timo Soini (sin.) on vastustanut henkeen ja vereen kotihoidon tuen lyhentämistä ja leikkaamista. Lindström sanoo, ettei hän ala asiassa riitelemään.

Hallituksen kehysneuvotteluista huhtikuussa hän odottaa lisää panostuksia myös maahanmuuttajien työllistymisen lisäämiseksi.

-Teemme toimia, jotka hyödyttävät sekä kantasuomalaisia työttömiä että kotoutettavia.

Valtio maksaa vain tuloksista

Hyvänä esimerkkinä maahanmuuttajien kotouttamisessa Lindström pitää sib-hanketta, jossa maahanmuuttajien työllistymistä edistetään yksityisellä pääomalla. Sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin. Valtio maksaa vain tuloksista, eli julkiselle sektorille kertyneestä säästöstä.

-Sijoittajilta kerätyllä rahalla maksetaan koulutus, joka muuten maksettaisiin valtion budjetista kotoutumiskoulutuksena tai muuna työllistymistä edistävänä toimenpiteenä. Idea on siinä, että rahoittajan potilla tehdään jotain uutta, joka on niin tehokasta, että maahanmuuttajat työllistyvät nopeammin. Valtio säästää, verot kasvavat ja työmarkkinatuen maksu vähenee, selvittää työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen.

-Valtiolta säästyneestä potista sijoittajalle maksetaan pääoma takaisin ja korkoa. Valtio pitää loput. Malliin ovat sijoittaneet muun muassa Euroopan investointirahasto ja Sitra ja siihen on lähtenyt muutama yksityinenkin. Esimerkiksi S-ryhmä on sekä sijoittajana että työllistäjänä.

Hankkeen tuotto lasketaan siten, että siinä mukana olevien työllistämistä verrataan kolmen vuoden aikana niihin, jotka eivät ole olleet siinä mukana.

Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa toteutettua hanketta ollaankin Lindströmin mukaan laajentamassa pitkäaikaistyöttömiin.

Keskusteluilmapiiri nyt parempi

Lindströmin mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.

-Ilman maahanmuuttoa ei tulla selviämään, mutta sen pitää olla fiksua. Ongelmia on, ja myös maahanmuuttajille pitää kertoa, että teidän täytyy tehdä asioita paremmin. Eivät he ole siitä suuttuneet. Keskusteluilmapiiri onkin kehittynyt, ja asioista voidaan puhua aiempaa avoimemmin.

Kotoutumisessa onnistumiseen vaikuttavat maahanmuuttajien omien ponnistelujen lisäksi yhteiskunnan suhtautuminen heihin. Syrjintää kokeneet luottavat Lindströmin mukaan muita vähemmän yhteiskunnan toimijoihin.

Lindström uskoo positiivisten esimerkkien voimaan. Kun maahanmuuttajat näkevät, että joku heistä on hankkinut ammattikoulutuksen vaikka vartijaksi, sillä on suuri kannustava merkitys muillekin.

Työ on avain
kotoutumiseen

Parhaiten työllistyvät OECD-maista Suomeen tulevat maahanmuuttajat. Joukossa on paljon työn takia muuttaneita ja opiskelijoita.
Heikoimmin työllistyvät Lähi-idästä ja Afrikasta lähtöisin olevat. Heidän joukossa on paljon pakolaisia.
Maahanmuuttajataustaisten miesten työllisyys on lähes suomalaisten tasolla, naisten selvästi heikompi. Se johtuu naisten varhaisesta perheenperustamisesta, joka näkyy heidän vähäisempänä kielitaitona, koulutuksena ja työkokemuksena.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic