Uutiset

Silvio Berlusconi ja Janis Varoufakis voivat tuoda sähköä Brysseliin – EU-vaaleissa useita mielenkiintoisia julkkisehdokkaita

Silvio Berlusconi aikoo valloittaa seuraavaksi Euroopan parlamentin. 82-vuotias miljardööri on ehdolla viikonvaihteen vaaleissa. Kuva: MATTEO BAZZI
Silvio Berlusconi aikoo valloittaa seuraavaksi Euroopan parlamentin. 82-vuotias miljardööri on ehdolla viikonvaihteen vaaleissa. Kuva: MATTEO BAZZI

Tuleva EU-parlamentti voi olla vanhaa mainettaan värikkäämpi. Ehdokkaiden joukossa nimittäin on useita, joiden suuntaan kamerat ja nauhureiden mikrofonit helposti kääntyvät.

Italiasta on ehdolla todellinen politiikan jättiläinen, Silvio Berlusconi. Moninkertainen pääministeri ja suuren bisnesimperiumin omistaja ei enää taida usko mahdollisuuksiinsa kotimaan politiikassa.

Niinpä 82-vuotias Berlusconi heittäytyi vielä kerran – velvollisuudentunnosta kuten hän itse sanoo – vaalitaistoon mukaan. Aktiivisesta kampanjoinnista ei voi puhua, sillä Berlusconi kotiutui vasta pari viikkoa sitten vatsaontelon tähystysleikkauksesta.

Berlusconin perustama Forza Italia -puolue ei enää hätyyttele gallupien kärkisijoja, mutta Berlusconi itse varmaankin tulee valituksi.

Mussolini taas tarjolle

Italiasta on tarjolla toinenkin mielenkiintoinen nimi: Caio Giulio Cesare Mussolini. 51-vuotias Mussolini on entinen meriupseeri ja diktaattori Benito Mussolinin perillinen suoraan alanevassa polvessa.

Myös ideologinen side on vahva, sillä hän on ehdokkaana äärioikeistolaisen Fratelli d’Italian eli Italian veljet -puolueen listalla.

Caio Giulio Cesare Mussolini ei olisi ensimmäinen Mussolini EU-parlamentissa, sillä hänen serkkunsa Alessandra Mussolini oli Forza Italian edustajana europarlamentissa vuosina 2004–2008.

Nahkatakki ja moottoripyörä

Myös Kreikasta saattaa EU:n parlamenttiin nousta mielenkiintoinen nimi. Janis Varoufakis oli Kreikan velkakriisin pahimpina vuosina maan valtiovarainministeri. Varoufakis muistetaan nahkatakistaan, moottoripyörästään ja reteistä puheistaan.

Varoufakis otti noina vuosina rajusti yhteen Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen kanssa. Varoufakista tuli Kreikan pääministerille Alexis Tsiprasille rasite, josta Tsipras hankkiutuikin varsin pian eroon.

Ministeritien katkettua Varoufakis perusti uuden eurooppalaisen poliittisen liikkeen, joka sai nimekseen Democracy in Europe Movement (DiEM25). Se on asettunut EU-vaaleissa ehdokkaita Kreikassa ja Saksassa. Varoufakis on ehdokaslistan kärkinimi – ei Kreikassa vaan Saksassa. Hän asuu nykyisin Berliinissä.

Toinen parlamenttiin, toinen vankilaan

Espanjasta on myös tarjolla mielenkiintoisia nimiä. Katalonian itsenäisyyshankkeen vaikutusvaltaisimmat nimet koristavat puolueidensa listoja.

Belgiassa maanpaossa oleva Katalonian aluehallituksen entinen johtaja Carles Puigdemont on keskustaoikeistolaisen Junts per Catalunya -puolueen ykkösnimi. Espanjan oikeuslaitos on esittänyt Puigdemontista Belgialle ja Saksalle luovutuspyynnön oikeudenkäyntiä varten.

Puigdemontin hallituksen kakkonen oli Oriol Junqueras, joka ei lähtenyt Puigdemontin vanavedessä maanpakoon. Junqueras on toisen katalonialaispuolueen, vasemmistolaisen ERC:n listan kärkinimi.

Carles Puigdemont varmaankin ottaa paikkansa EU-parlamentin penkeiltä, mutta Oriol Junquerasia siellä tuskin nähdään. Hän on pääsyytetty helmikuussa alkaneessa oikeudenkäynnissä Katalonian itsenäisyysjohtajia vastaan.

Kovia rystylyöntejä

Puola on lähettämässä EU-parlamenttiin entisen pääministerin Beata Szydlon, joka tosin oli pelkästään marionetti Puolan politiikan todelliselle vallankäyttäjälle Jaroslaw Kaczynskille. Szydlon pääministerikaudella (2015–2017) Puola oli kaiken aikaa hakauksessa EU-komission kanssa.

Urheilun ystäville mielenkiintoinen meppi voi tulla Romaniasta. Ilie Nastase oli tenniksen maailmanlistan ykkönen 40 viikkoa 1970-luvun alussa.

Kovien rystylyöntiensä ohella Nastase tuli tunnetuksi tuittupäänä. Värikkäitä tapahtumia ja pikkuskandaaleja on Nastasella riittänyt viime vuosiin saakka.

Erilaisia valintatapoja

Kullakin EU-maalla on oma tapansa valita edustansa Euroopan parlamenttiin. Joissakin maissa on Suomen tapaan henkilövaali, mutta useimmissa kuitenkin listavaali.

Britanniassa ja Ranskassa käytetään EU-vaaleissa suhteellista vaalitapaa, kun valtakunnallisissa vaaleissa niissä on käytössä menetelmä, jossa vain vaalipiirin eniten saanut tulee valituksi.

Suhteellisen vaalitavan vuoksi Britannian EU-vaaleissa menestyi aikaisemmin Itsenäisyyspuolue Ukip, vaikka se ei saanut lainkaan paikkoja Britannian parlamenttiin.

Ranskassa sama kohtalo on ollut Marine Le Penin johtamalla Kansallinen liittouma (entinen Kansallinen rintama) -puolueella.

Saksassa on liittopäivävaaleissa 5 prosentin äänikynnys. EU-vaaleissa sitä ei ole, joten pienetkin ryhmittymät voivat saada paikkoja, koska Saksa lähettää 96 meppiä. Viime vaaleissa pääsi läpi satiirikko Martin Sonneborn, jonka puolue on nimeltään Die Partei (Puolue).

Uusimmat