Uutiset

Sinilevien hermomyrkkyjen tunnistamiseen kehitetään testiä – ehkä ensi kesänä saatavilla

Salolainen Salofa Oy pyrkii kehittämään sellaista pikatestiä, joka tunnistaa sinilevien hermomyrkyt. Yritys on tuottanut Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Turun yliopiston tutkimustyön pohjalta jo sellaisen testin, joka tunnistaa nopeasti sinilevien maksamyrkyt.

Sinilevien eli syanobakteerien tuottamat myrkyt voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään, maksamyrkkyihin ja hermomyrkkyihin. Maksamyrkkyjen on arvioitu olevan yleisempiä kuin hermomyrkkyjen.

-Tavoitteena on saada ensi kesäksi hermomyrkyistäkin kertova testi tarjolle. Kehitystyössä voi hyvin mennä vuoden verran. Jatkamme yhteistyötä VTT:n ja Turun yliopiston kanssa. Me vastaamme tuotannosta ja he tutkimustyöstä, kertoo Salofa Oy:n tehtaanjohtaja Jarmo Nykänen.

Salofa Oy hakee itsekin rahoitusta kehitystyötä varten.

-Firman osakkeita on myynnissä rahoituksen keräämiseksi, Nykänen sanoo.

Kehitystyö ei ole näillä näkymin helppoa.

-Tämä on erilaista kuin tuotteen hakeminen maitokaupasta. Työhön menee todennäköisesti kymmeniä tuhansia euroja ja ainakin useita kuukausia. Myyntiin tänä vuonna tulleen maksamyrkkytestin ensimmäisiä prototyyppejä oli esillä jo 2014–2015, joten kaupallisen tuotteen luomiseen meni aikaa, Nykänen selvittää.

Nopeasti tehtävät sinilevätestit kiinnostavat Suomessa todennäköisesti monta kesämökkiläistä, joiden rannassa on kesän aikana sinilevää. Uuden pikatestin avulla myrkkypitoisuutta voi selvittää heti paikan päällä ilman laboratoriolähetyksiä.

Sinilevät vaivaavat myös ulkomailla, joten Salofa Oy on etsinyt ja myös löytänyt kiinnostuneita ostajia muualtakin kuin kotimaasta.

-Meillä on Australiasta iso asiakas käymässä. Australiassa karjaa on voinut kuolla sinilevämyrkkyihin hitaasti virtaavien jokien varrella. Aiemmin siellä on lennätetty näytteitä laboratorioihin. Olemme saamassa ison kaupan, Nykänen sanoo.

Noin puolet kukinnoista myrkyllisiä

Eri arvioiden mukaan noin puolet sinileväkukinnoista on myrkyllisiä. Syanobakteerilajeja on useita, joten ne myös tuottavat erilaisia myrkkyjä.

-Syanobakteerit tuottavat myös muita haitallisia ja ihmistä ärsyttäviä yhdisteitä kuin maksa- ja hermomyrkkyjä. Ainakin järvissä noin puolet kukinnoista on myrkyllisiä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Marko Järvinen.

Sinilevien myrkyllisyys voi riippua myös olosuhteista.

-Sama syanobakteeri voi olosuhteista riippuen tuottaa myrkkyä tai sitten ei. Osa bakteereista ei tuota lainkaan myrkkyä, THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen kertoo.

Sinilevämyrkkyihin on kuollut saastunutta vettä juoneita eläimiä, mutta ihmisiä ei ole sinilevien takia Suomessa tiettävästi kuollut. Uimareille voi aiheutua oireita, jos uimavedessä on myrkyllistä sinilevää.

Oireita ovat olleet muun muassa päänsärky, iho-oireet, silmä-, kurkku- ja korvaärsytys sekä kuumeilu, oksennukset ja ripuli.

 

Asiasanat

Uusimmat