Uutiset

Sipilä passittaisi kansanedustajat ja ministerit lainvalmistelun kurssille

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esittää, että kaikki kansanedustajat ja ministerit kävisivät jokaisen vaalikauden alkupuolella lainvalmistelun kurssin. Sipilä teki ehdotuksensa eduskunnassa, kun pääministeri antoi ilmoituksen lainsäädännön valmistelusta. Kurssitusta Siilä perusteli sillä, että lainsäädännön vaatimukset kasvavat koko ajan. Sipilän hallitusta on arvosteltu lainvalmistelun heikosta tasosta. Sipilä painotti hallituksen ja eduskunnan yhteistä tehtävää ja vastuuta siitä, että suomalaiset voivat luottaa yhteiskuntaamme sääteleviin lakeihin.

– Perustuslain ja siinä turvattujen perusoikeuksien kunnioittaminen on kaiken työmme lähtökohta, Sipilä painotti.

Oikeuskanslerin ohittamisen lainvalmistelussa Sipilä kiisti täysin.

– Tämä ei pidä paikkaansa, Sipilä sanoi.

Hän kertoi keskustelleensa tammikuun alussa oikeuskanslerin kanssa ja Sipilän mukaan heillä on yhtenevä käsitys asioiden tilasta.

Sipilä painotti, että myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka itse totesi viime viikon eduskuntakeskustelussa, että lakiesitysten perustuslailliset, ongelmat, puutteet tai korjausehdotukset ovat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla sen ajan kuin Jonkka on ollut oikeuskanslerin virastossa.

Sipilä muistutti myös, että hallitus on antanut toukokuun 2015 jälkeen runsaat 400 hallituksen esitystä. Niistä kolme on peruutettu.

Keskustan ryhmäpuheen pitäjä, kansanedustaja Tapani Tölli ehdotti, että lainvalmistelussa olisi hyvä ottaa uudelleen käyttöön komiteatyöskentely yhteiskunnallisesti merkittävissä, laajakantoisissa ja yleensä yli vaalikauden ulottuvissa hakkeissa. Töllin mielestä jokaiseen ministeriöön voitaisiin myös nimittää lainvalmistelusta vastaava virkamies, lainsäädäntöjohtaja.

Kokoomuksen ryhmäpuheen lainsäädännön tasosta piti puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen. Hän painotti, että valtioneuvoston piirissä tulee parantaa perustuslakiin liittyvää osaamista ja resursseja. Oikeuskanslerin roolia valtioneuvoston neuvonantajana on tarvetta korostaa. Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisestä työnjaosta tulisi tehdä selvitys, jossa arvioidaan, onko tarvetta painopisteen muutoksiin.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitäjä, kansanedustaja Laura Huhtasaari syytti mediaa lainvalmistelusta syntyneestä kohusta.

– Kohuilla on tapana lähteä kulkemaan omia teitään, koska media repii siitä elantonsa.

Sosiaalidemokraatit tekivät hallitukselle kolme esitystä. Heidän mukaansa hallitukselle pitäisi nimittää kokopäiväinen oikeusministeri. Hyvälle lainvalmistelulle pitäisi myös antaa tilaa ja säästää poliittinen ohjaus niihin kohtiin, joihin se kuuluu. Poliittisesta kiireestä sosiaalidemokraattien ryhmäpuhuja kansanedustaja Ville Skinnari myös kehotti hallitusta luopumaan.

Näin kohu alkoi ja eteni

Keskustelu Juha Sipilän (kesk.) hallituksen lainvalmistelun tasosta ryöpsähti, kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 18.12, että hallituksen lakiesityksissä on ollut ajoittain suuriakin perustuslaillisia ongelmia. Lehtijutun mukaan hallitus ei ollut aina noudattanut oikeuskanslerin näkemyksiä, jotka ovat joutuneet jyrätyksi.

Jonkka mainitsi esimerkkinä hallituksen esityksen, jonka mukaan oleskeluluvan saaneille työttömille turvapaikanhakijoille olisi maksettu pienempää työttömyysajan korvausta kuin muille.

Ministeriöön yhteydessä ollut oikeuskanslerinviraston esittelijä oli jäänyt siihen käsitykseen, ettei lakiesitystä viedä eteenpäin sen sisältämien ongelmien takia. Hallitus antoi kuitenkin esityksen eduskunnalle ilman, että oikeuskanslerinviraston “sparrausta” oli huomioitu. Hallitus perui esityksen vasta, kun perustuslakivaliokunta oli pitänyt sitä perustuslain vastaisena.

Oikeuskansleri Jonkan mukaan lainvalmistelun resursseista on pulaa, mutta suurin syy hallituksen esitysten oikeudellisiin ongelmiin on hänestä ollut kiire ja poliittinen paine.

Monet oikeusoppineet pitivät oikeuskanslerin kertomia lainvalmistelun ongelmia ennenkuulumattomina. Outona pidettiin myös sitä, että poliitikot ovat voineet sopia, mistä asioista hankitaan perustuslakivaliokunnan lausunto.

Åbo Akademin valtio-opin professori Göran Djupsund vaatii jopa hallituksen eroa ja uusia vaaleja.

Sipilä yllättyi Jonkan kritiikistä

Pääministeri Juha Sipilän mukaan hänellä ja ministereillä ei ollut tietoa oikeuskanslerin esittämistä huolenaiheista eikä oikeuskansleri ollut ottanut niitä esiin valtioneuvoston istunnoissa.

Perustuslakiin erikoistuneet professorit Tuomas Ojanen ja Juha Lavapuro ihmettelivät Perustuslaki-blogissa, miksi oikeuskansleri ei ole esittänyt huomautuksia valtioneuvoston istunnossa ja merkityttänyt kannanottojaan valtioneuvoston pöytäkirjaan.

Oikeuskansleri Jonkka piti huomautuksen jättämistä pöytäkirjaan äärimmäisenä toimena, joka edellyttäisi ilmiselvää lainvastaisuutta.

Oppositio toivoi hallitukselta selvitystä eduskunnalle noudatetuista lainvalmisteluperiaatteista. Pääministeri Sipilä antaa sen tänään eduskunnalle.

Hallitus on törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin useissa hankkeissa. Räikeimpinä esimerkkeinä työelämän pakkolait peruttiin, katuvat veronkiertäjät eivät saaneet syytesuojaa eikä oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille alettu maksaa työmarkkinatukea pienempää kotoutumistukea.

Hallitus veti pois myös esityksen veronhuojennuslainsäädännön muuttamisesta yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa, kun valtiovarainvaliokunnan verojaosto teki selväksi, että siihen pitää saada perustuslakivaliokunnan kanta.

Korjausehdotuksia tullut

Asianajajaliitto on ehdottanut riippumatonta neuvostoa valvomaan, että lakiesitykset ovat perustuslain mukaisia. Se voitaisiin perustaa valtioneuvoston kanslian yhteyteen, jossa jo toimii Sipilän hallituksen perustama lainsäädännön arviointineuvosto.

Muun muassa ulkoministeri Timo Soini (ps.) ehdotti ongelman ratkaisemiseksi perustuslakituomioistuinta, joka ei ole riippuvainen kulloisestakin eduskunnan kokoonpanosta. Soinin mukaan aika on ajanut nykyisen käytännön ohi, jossa perustuslakivaliokunta arvioi lakiesitysten perustuslaillisuuden.

Perustuslakituomioistuin käsittelee monissa maissa lakien perustuslainmukaisuutta yleensä jälkikäteen eli vasta, kun laki on jo säädetty. Silloin tuomioistuin voi julistaa lain tai lakiin kuuluvan säännöksen pätemättömäksi, jos se on perustuslain vastainen.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan lainvalmistelu tarvitsee konsernijohtoa sellaisten lakien valmisteluun, jotka kuuluvat useamman ministeriön vastuualueeseen. Hänestä pitäisi myös tarkastella yli 15 vuotta voimassa olleen perustuslain onnistuneisuutta.

Kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) mukaan ongelmien yhtenä syynä on se, että perustuslakiasiantuntijoiden sukupolvi on vaihtunut. Tällä hetkellä vallalla on perustuslakifundamentalistinen koulukunta ja heitä kuullaan eniten, hän sanoi A-studiossa. (Aki Taponen, Kirsi Turkki, Lännen Media)

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat