Uutiset

Sirpa Paatero: Sairaanhoitopiirien koronatukien kriteerejä ei muutettu syksyllä, jotta tuet saadaan liikkeelle – HUSilta saamatta 40 miljoonaa euroa

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Hanna Tainion mielestä terveydenhuollon koronatukien jakoperusteita pitää muuttaa. Nykyisistä kriteereistä kärsii erityisesi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.
Sairaanhoitopiirien koronatuissa painotettiin asukaslukua, koska kesällä arvioitiin, että kaikkien alueiden pitää varautua epidemian torjuntaan ja koronapotilaiden hoitamiseen, sanoo Sirpa Paatero. Arkistokuva. Kuva: Arttu Laitala
Sairaanhoitopiirien koronatuissa painotettiin asukaslukua, koska kesällä arvioitiin, että kaikkien alueiden pitää varautua epidemian torjuntaan ja koronapotilaiden hoitamiseen, sanoo Sirpa Paatero. Arkistokuva. Kuva: Arttu Laitala

Sairaanhoitopiirien saamien koronatukien jakoperusteita ei muutettu syksyllä ensimmäisen erän jälkeen, koska rahoitus haluttiin saada mahdollisimman nopeasti terveydenhuollon käyttöön, kertoo kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.).

– Koska kyse on niin isoista summista, niitä varten on pitänyt tehdä oma asetus. Sitä ei muutettu, jotta tuet saatiin liikkeelle tänä vuonna, Paatero kertoo.

Valtio on jakanut sairaanhoitopiireille noin 250 miljoonaa euroa kahdesta 200 miljoonan tukipaketista.

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen kritisoi alkuviikosta, että koronatukien jakoperusteet ovat olleet epäoikeudenmukaiset, koska niissä on painotettu alueen asukaslukua todellisten koronasta aiheutuvien kustannusten sijaan.

Tuominen odotti, että toinen 200 miljoonan euron rahoituserä olisi korjannut tilanteen, mutta näin ei käynyt. Suomessa on hänen mukaansa useita sairaanhoitopiirejä, joiden kaikkia koronakuluja ei ole korvattu.

Tukia on vielä jakamatta 150 miljoonaa euroa

HUSilta on saamatta 40 miljoonaa euroa valtion koronatukia. Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus on luvannut korvata kaikki kunnille ja sairaanhoitopiireille epidemiasta aiheutuvat kulut täysimääräisesti.

Paateron mukaan varattua tukea on vielä jakamatta 150 miljoonaa euroa. Ensi vuoden puolella jaettavasta 1,6 miljardin euron rahoituspaketista korvataan mahdollisesti myös suoraan sairaanhoitopiireille koronasta aiheutuvia kustannuksia.

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tämän apupaketin jakokriteeristön myöhemmin.

Sairaanhoitopiirit saattavat siis saada tukea ensi vuonna myös kunnille osoitetuista rahoituseristä, koska kunnat omistavat sairaanhoitopiirit, Paatero sanoo.

Jakokriteerejä aiotaan harkita

Sairaanhoitopiirien koronatuessa painotettiin Paateron mukaan asukaslukua, koska kesällä arvioitiin, että kaikki alueet joutuvat varustautumaan koronavirusta vastaan ja suuremmissa sairaanhoitopiireissä on myös enemmän asukkaita.

– Kaikissa sairaanhoitopiireissä on ollut hoidettavia ja kaikissa on testattu, mutta tietenkin HUSin alueella on ollut eniten rasitetta.

Tuominen kertoi tiistaina, että tukien jakoperusteista pitäisi tehdä tarkemmat ja oikeudenmukaisemmat. Paatero ei lupaa muutoksia, mutta jakokriteerejä aiotaan harkita.

Tukimallin perusteet on ministerin mukaan vaikea määrittää täsmällisesti etukäteen. Vaikka Uudenmaan alueella epidemia on vaikein, tartuntaryppäitä saattaa ilmestyä yllättäen eri puolille Suomea kuten syksyllä kävi esimerkiksi Vaasassa.

Valtionapu menee kaikkialla lopulta vain toteutuneisiin kustannuksiin.

”HUS olisi ehdottomasti tarvinnut isomman osan valtion koronatuista”

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Hanna Tainion mukaan valtion sairaanhoitopiireille jakamat koronatuet ovat kohdentuneet kohtuullisen hyvin.

Tuet ovat hänen mukaansa ”suurin piirtein” kattaneet koronavirusepidemiasta sairaanhoitopiireille aiheutuneet kulut lukuun ottamatta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä.

– HUS olisi ehdottomasti tarvinnut isomman osan valtion koronatuista, Tainio kertoo.

Tainio ei ota kantaa siihen, onko jokin sairaanhoitopiiri saanut enemmän kuin olisi tarvinnut.

Hänen mukaansa syksyn ja loppuvuoden aikana on osoittautunut, että jakoperusteet eivät kohdelleet HUSia oikeudenmukaisesti.

Toisesta aallosta ei ollut varmuutta syksyllä

Koronatukien jakoperusteista päätettiin lokakuussa hyvin nopealla aikataululla, jotta rahoitus ehtii kuntien tämän vuoden tilinpäätöksiin. Asukasluvun painottaminen jakoperusteissa vaikutti Tainion mielestä hyvältä, koska siinä vaiheessa ei ollut tietoa koronaviruksen aiheuttamista lopullisista kuluista.

Siinä vaiheessa ei ollut myöskään merkkejä, että viruksen toinen aalto leviäisi voimakkaasti Suomessa.

– Syksyllä oletettiin, että kulut olisivat suurin piirtein samanlaiset kaikilla alueilla, koska joka paikassa joudutaan testaamaan ja hankkimaan suojavarusteita.

Hänen mukaansa suurimmassa osassa Suomen sairaanhoitopiirejä jakoperuste on toiminut. Se ei kuitenkaan huomioinut riittävän hyvin sitä, että Uudellamaalla on ollut selvästi enemmän sairaan- ja tehohoitoa vaativia potilaita kuin muualla Suomessa.

Tainion mielestä jakoperusteita pitää muuttaa

Tainion mukaan tukien jakoperusteita pitäisi muuttaa jatkossa niin, että ne vastaisivat todellisia kuluja ja että ne huomioisivat paremmin Helsingin ja Uudenmaan muuta maata vaikeamman epidemiatilanteen.

– Nyt todelliset kustannukset voidaan ottaa paremmin huomioon, koska pystytään aika tarkkaan näkemään esimerkiksi hoitovuorokausin määrä ja se, kuinka paljon potilaita on ollut tehohoidossa ja vuodeosastoilla. Syksyllä kyseessä oli enemmän arvio.

Tainion mielestä on myös erittäin tärkeää, että rahoitusta pystytään suuntaamaan oikeudenmukaisesti hoitojonojen purkamisessa. Monessa sairaanhoitopiirissä hoitovelka on kasvanut, koska viruksen takia ei-kiireellistä hoitoa on jouduttu ajamaan alas ja paikoin potilaat ovat välttäneet terveydenhuoltoon menemistä.

Uusimmat

Fingerpori

comic