Uutiset

Sisäministeriön uusi kansliapäällikkö tiedustelulakipaketista: "Supon laajalle valvonnalle ei esteitä"

Kun pommi räjähti Maelbeekin metroasemalla Brysselissä, Ilkka Salmi istui kahdensadan metrin päässä kokouksessa. Metroaseman suuntaan avautuvista ikkunoista näkyi säntäileviä ihmisiä ja asemalta nousevaa pölyä.

Kokouksessa käsiteltiin toista, vain tunti aiemmin tehtyä terrori-iskua Brysselin lentokentälle.

-Se oli virkaurani stressaavin päivä, niin lähellä eturintamakokemusta kuin siviilipuolella työskentelevällä ihmisellä voi olla, Salmi sanoo.

Vuosi oli 2016, ja Salmi toimi EU-komission turvallisuusjohtajana.

Turvallisuusjohtajana Salmi vastasi komission turvallisuusjärjestelyistä ja toimi neuvonantajana komissiolle.

Heinäkuun alussa pesti komissiossa päättyi, kun Salmi aloitti sisäministeriön kansliapäällikkönä eli ministeriön korkeimpana virkamiehenä.

Toimenkuva laajeni, mutta terrorismiin ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset säilyvät olennaisena osana työtehtäviä.

Painopiste ennaltaehkäisyyn

Terrorismin torjunta on nyt tärkeämpi osa sisäministeriön tehtäviä kuin koskaan ennen, Salmi sanoo uudella työpaikallaan.

-Turvallisuusympäristö on muuttunut erittäin nopeasti ja paljon. Olemme nähneet Syyrian sodan, Isisin nousun ja jonkinlaisen tuhon, pakolaisaallon ja tietysti Turun puukkoiskun.

Terrorismin torjunnassa pitää Salmen mukaan syventää eurooppalaista yhteistyötä. Hyvin harva turvallisuuskysymys rajoittuu omien rajojemme sisälle, pikemmin ne ovat Euroopan laajuisia tai globaaleja, Salmi sanoo.

Salmi tarkoittaa yhteistä strategiaa, tietojenvaihtoa ja yhteistä kenttätyötä. Suomen pitäisi lisäksi varmistaa, että hyödynnämme saatavilla olevan EU-rahoituksen eli sisäisen turvallisuuden rahastot, joilla tuetaan esimerkiksi jäsenmaiden rajavalvontaa.

Salmi haluaa, että hänen virkakaudellaan terrorismin torjunnassa painotetaan etenkin ennaltaehkäisyä.

Syrjäytymistä ei saa tapahtua, ulkomailta tulevien kotouttamista ja kieltenopetusta pitää kehittää ja maahanmuuttajat on kyettävä integroimaan työelämään.

Useimmat näistä tehtävistä tosin kuuluvat muille kuin sisäministeriölle – esimerkiksi kunnille, opetusministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle.

Sisäministeriön tontilla puhutaan niin sanotusta kovasta turvallisuudesta. Se tarkoittaa esimerkiksi tiedustelua ja iskujen estämistä.

Salmi: Supo tarvitsee lisää valtuuksia

Eduskunnassa käsiteltävänä olevat tiedustelulait pitäisi saada nopeasti voimaan, Salmi sanoo.

Tiedustelua koskevat toimivaltuudet ovat Suomessa hänen mukaansa 25 vuotta jäljessä Keski-Eurooppaa.

-Elämme digitaalisessa maailmassa, mutta viranomaisten keinot ovat analogisia.

Lakipaketti antaisi suojelupoliisille valtuudet muun muassa verkkoviestinnän valvontaan ja paikkatiedusteluun.

Tärkeintä olisi Salmen mukaan kyetä seuraamaan netissä kulkevia viestejä, kun saadaan tietoa terrorismiepäilyistä tai radikalisoituneista henkilöistä.

Kriitikot muistuttavat, että laajennetut tiedusteluvaltuudet kaventaisivat yksityisyydensuojaa.

Salmi vakuuttaa, että tiedusteluvaltuudet ovat kaikkien demokratian arvojen mukaisia. Näin arvioi myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuoreessa ratkaisussaan, jossa se arvioi Ruotsin käyttämiä tiedustelukeinoja, Salmi sanoo.

Hallitus haluaa käsitellä perustuslakimuutosta edellyttävän lakipaketin nopeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä, mihin se tarvitsee viisi kuudesosaa kansanedustajien äänistä.

SDP on nostanut kynnyskysymyksesi sen, että tiedusteluvaltuuksia käyttävä Supo tulisi laajaan eduskunnan valvontaan. Alun perin hallitus esitti vain tiedustelutoimien valvontaa.

-En näe Supon laajalla valvonnalle esteitä. Kun valtuudet kasvavat, myös vastuu kasvaa.

Laajennetut toimivaltuudet antaisivat Supolle mahdollisuuden myös ulkomailla tehtävään tiedusteluun.

Kyse ei olisi suomalaisista seikkailevista jamesbondeista vaan analyysien tekemisestä, Salmi sanoo.

-Tiedustelijoiden tehtävä olisi ylläpitää tilannekuvaa eri maista. Ne ovat pohjana turvallisuuspolitiikallemme.

Luottamus poliisiin saatava nousemaan

Kansliapäällikön työpöydälläSalmea odottaa tapaus Aarnion jälkipyykki.

Tehtävänä on palauttaa kansalaisten luottamus siihen, että poliisi ei ole korruptoitavissa.

Salmen resepti koostuu kolmesta kokonaisuudesta.

Ensiksi on saatava poliisia koskevat rikosepäilyt käsiteltyä, jotta “päästään aloittamaan aidosti puhtaalta pöydältä”.

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio odottaa tällä hetkellä hovioikeuden tuomioita huume- ja virkarikoksista. Lainvoimainen tuomio Aarniolla on jo muun muassa virka-aseman väärinkäyttämisestä, petoksesta ja lahjuksen ottamisesta, kaikki törkeiksi luokiteltuja.

Entistä poliisin ylijohtoa koskeva oikeudenkäynti käynnistyy pian. Poliisijohtoa epäillään virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä, mikä olisi mahdollistanut Aarnion rikokset.

-Kun lainvoimaiset ratkaisut on annettu, on käytävä hyvin tarkkaan läpi poliisin prosessit ja selvitettävä vielä kerran, miten tapaus on päässyt sattumaan.

Salmen mukaan tärkeintä on, että poliisin laillisuusvalvonta toimii aukottomasti. Sitä on uudistettu vuodesta 2013 lähtien.

Uutta Aarnio-tapausta ei Salmen mukaan pääse enää nykyisellä valvonnalla syntymään.

Viimeiseksi Salmi nostaa esiin avoimuuden. Se lisää luottamusta ja kuuluu olennaisena osana demokratiaan, hän sanoo.

-Tietyistä asioista emme voi puhua, mutta muutoin meidän on oltava mahdollisimman avoimia toiminnoistamme ja perusteltava, miksi mitäkin tehdään.

Ilkka Salmi

Aloitti sisäministeriön kansliapäällikkönä eli ylimpänä virkamiehenä 1. heinäkuuta. Valittiin virkaan 26 hakijan joukosta.
Koulutukseltaan varatuomari.
Johtanut työurallaan useita turvallisuusalan virastoja Suomessa ja ulkomailla.
Supossa Salmi aloitti vuonna 2002 ja siirtyi päälliköksi 2007.
Vuonna 2011 Salmi aloitti EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen Intcenin johtajana.
Intcenistä Salmi siirtyi EU-komission turvallisuusjohtajaksi vuonna 2015.
Perheeseen kuuluu yrittäjänä Brysselissä työskentelevä vaimo ja kolme poikaa.
Harrastaa lukemista, kuntoilua ja vanhojen autojen keräilyä.

Asiasanat

Uusimmat