Uutiset

Sivistystyönantajat: Tohtorikoulutuksen kysyntä voi kasvaa tulevaisuudessa

Tohtoreille on todennäköisesti kysyntää tulevaisuudessakin, uskoo Sivistystyönantajat uusimman selvityksensä perusteella.

-Vaikka tohtorikoulutuksen tarkoitus on valmentaa tieteelliseen työhön, tarjoaa se mahdollisuuksia muuallekin. Yhteiskunnassa ja yrityksissä mennään osaamisessa entistä intensiivisempään suuntaan, ja korkeaa osaamista tarvitaan kaikenlaisissa tehtävissä, kertoo Sivistystyönantajien asiantuntija Heikki Holopainen.

Sivistystyönantajat edustaa yli 300 sivistys- koulutus- ja tutkimusalan työnantajaa. Tohtorien monet urat -selvityksen tarkoituksena onkin sekä lisätä tohtorikoulutuksen kiinnostavuutta että levittää tietoa siitä, miten laajalla kentällä tohtorikoulutettavien osaamista on mahdollista hyödyntää.

-Tarkoitus on tietysti tuoda esiin hyvin toimivia käytäntöjä ja edistää keskustelua, toteaa Holopainen.

Viime aikoina huolta on herättänyt erityisesti tohtorikoulutettujen työllisyys. Käytännössä ongelmana on ollut se, että tohtorikoulutettujen määrä on jopa nelinkertaistunut vuoden 2000 tilastoista. Samaan aikaan yliopistojen rahoitustilanne on muuttunut, minkä vuoksi yliopistoille ei ole ollut tarjota tohtoreille osaamista vastaavaa työtä. Vaikka tohtoreiden työttömyys on pysynyt jatkuvasti alemmalla tasolla muihin koulutustasoihin nähden, on Suomen 25 000 tohtorista työttömänä edelleen noin neljä prosenttia. Suhteellisesti katsottuna tohtorikoulutus kannattaa. Mitä korkeasti koulutetumpi on, sitä helpommin työpaikka tavallisesti löytyy.

Kaksi vuotta sitten opetus- ja kulttuuriministeriökin huolestui tohtorikoulutettujen työllisyystilanteeseen. Ministeriön asettaman työryhmän vuosi sitten julkaiseman raportin mukaan tohtoreiden koulutuksessa tulisikin tulevaisuudessa keskittyä entistä enemmän koulutuksen laatuun valmistuneiden määrän sijaan. Sivistystyönantajien selvitys ei ota kantaa määräkeskusteluun, mutta Holopaisella on oma mielipiteensä.

-Määräkeskustelu on lähtenyt liikaa siitä, miten yliopistot hyödyntävät tohtoreita, vaikka pitäisi katsoa koko työmarkkinoita. Määriä ei ole tarvetta vähentää, sillä tulevaisuudessa kysyntä saattaa päinvastoin lisääntyä, sanoo Holopainen.

Jos siis tohtoreille avautuu enemmän työmahdollisuuksia yliopistojen ulkopuolella, tarvitsee Suomi enemmän tohtoreita. Toistaiseksi tohtorit työllistyvät useimmiten vielä yliopistoihin. Toiseksi suurin työnantaja on kuntasektori. Kasvupotentiaalia löytyy eritoten yrittäjien ja valtion joukosta, jossa tohtorien osuus on lisääntynyt suhteellisesti eniten vuosien 2011–2014 välillä. Holopaisen mukaan tohtorien arvostus työelämässä ei ole vähentynyt, vaikka aina työpaikat ja tohtorit eivät kohtaa.

-Aloilla, joissa tohtoreita on perinteisesti ollut paljon, on tohtorin homma tuttua kauraa. Sitten taas aloilla, joilla tohtoreita ei ole ollut niin paljon, täytyy todistella enemmän, että kyllä tässä osataan muutakin kuin vain teoreettisia taitoja. Tietysti erot ovat aina ala- ja työpaikkakohtaisia. Yleisesti koulutusta arvostetaan Suomessa, ettei se ainakaan mikään heikkous ole, toteaa Holopainen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön raportissa todettiin, että uravalmennuksen tulisi kytkeytyä entistä enemmän tohtorikoulutukseen. Samaa mieltä on Sivistystyönantajien selvitys. Tohtoreiden määrä ei voi kasvaa muilla aloilla, ellei yliopistoilla ja työelämällä ole toimivaa yhteistyötä.

-Tietysti lähtökohta tohtorikoulutuksessa on ollut valmentaa siihen akateemiseen työskentelytapaan. Ajatusmaailma on ollut, että kyllä aikuiset tohtoriopiskelijat ja tutkijakoulutettavat hoitavat itse itsensä. Nyt tohtorikoulutusohjelmiin on ruvettu entistä enemmän nivomaan yhteen sellaista, että verkostoidutaan yliopistojen ulkopuolelle ja tehdään tiettäväksi, minkälaisia mahdollisuuksia on, sanoo Holopainen.


Sini Laari
valmistui reilu vuosi sitten Turun kauppakorkeakoulun tohtoriohjelmasta. Laari työllistyi nopeasti valmistumisen jälkeen yliopistolle tutkijatohtoriksi. Osasyynä on kauppakorkeakoulun hyvä rahoitustilanne.

-Kokonaisuudessaan koulutus ei ole kovin työelämälähtöistä. Tietysti siihen vaikuttaa se, että mikä käsitetään työelämälähtöiseksi. Työelämässä ei ehkä käsitetä sitä, minkälaisia kykyjä tohtoreilla on väitöskirja-aiheesta riippumatta. Tohtori pystyy ottamaan vastuuta laajasta itsenäisestä työstä ja on ajattelussaan analyyttinen. Vaikka koulutus ei useinkaan valmista sinänsä mihinkään ammattiin tai työelämään yksityisellä sektorilla, pitäisi ajattelun ja menetelmävalmiuksien kehittämisen olla yhtä hyvin hyödynnettävissä yksityisellä puolella, sanoo Laari.

Monet Laarin tuttavat ovat kouluttautuneet tohtoriksi työn ohella. Siten heillä on jo ollut työpaikka odottamassa valmistumisen jälkeen. Laari on samaa mieltä siinä, että yliopistojen tulisi parantaa niiden työelämälähtöisyyttä.

-Ongelma on minusta siinä, että yliopistolla ei opeteta hakemaan työtä yritysmaailmasta. Varmaan olisi järkevää järjestää tapahtumia, joissa työnantajat ja tulevat tohtorit voisivat kohdata, sanoo Laari.

Vähemmän tohtoreita

Tohtorikoulutettavien määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Vuonna 2000 Suomessa oli 23248 tutkijakoulutuksen saanutta henkilöä. Vuonna 2016 määrä oli 44042.
Vuosituhannen vaihteessa vuosittainen tohtoritutkintotavoite
asetettiin 1400:aan. Tästä tavoite on noussut asteittain ylöspäin 1 600:aan. Viime vuonna tohtoreita valmistui 1887.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen tulossopimusten mukaan vuosina 2017–2020 tavoitteena on keskimäärin 1680 tohtorintutkintoa vuosittain.
Viime vuonna tohtoreita oli Suomessa yli 25 000. Heistä noin neljä prosenttia oli vailla työtä.
Vuonna 2015 Vuonna tohtoreiden työttömyys oli suurinta humanistisilta ja taidealoilta sekä ICT-alalta valmistuneiden tohtoreiden keskuudessa. Pienintä työttömyys oli terveys- ja hyvinvointialalla sekä kasvatusalalla.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat