Uutiset

SKP:n ex-pääsihteeri Arvo Aalto: Sotauhittelu vaarallista politiikkaa

Oulu

Suomen kommunistisen puolueen entinen pääsihteeri ja ex-puheenjohtaja

Arvo Aalto

, 83, varoittaa viime aikoina yltyneestä sotauhittelusta.

Hän muistuttaa, että on turha kuvitella, että Venäjä pystyttäisiin panemaan polvilleen sotilaallisesti.

Se ei Aallon mukaan muuta sitä tosiseikkaa, että

Vladimir Putinin

Venäjä pyrkii tavoittelemaan paikkaa maailmanpolitiikassa osin samoilla keinoilla, jotka johtivat Neuvostoliiton tuhoon.

Suomen pitää hänen mukaansa liennyttää aktiivisesti jännitteisessä tilanteessa, mutta omista eduistaan lähtien.

Venäjää arvostelemalla ei Aallon mukaan pystytä silti vaikuttamaan Venäjän sisäiseen tilanteeseen.

Nato-jäsenyydestä ei Aallon mukaan ole Suomelle pelastukseksi

Hän ei usko, että Nato-joukot tulisivat Suomen apuun sotilaallisessa kriisitilanteessa, vaikka Suomi olisi täysjäsen.

Nato-puheet rakentuvat Aallon mukaan ajattelulle, jossa kuvitellaan, että asiat Venäjän kanssa voidaan selvittää sotilaallisesti.

– Länsi syyllistyy virheeseen, jos kuvittelee, että se voi nujertaa Venäjän sotilaallisesti, Aalto toteaa.

Kansainvälinen tilanne

saattaa Aallon mukaan olla jopa vaarallisempi kuin kylmän sodan aikaa.

– Tuolloin kansainvälisissä konflikteissa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain armeijat eivät olleet vastakkain, Aalto toteaa.

Aallon mukaan kylmänkin sodan aikana suurvaltojen välillä oli neuvotteluyhteys, jossa varmistettiin, ettei ajauduta ydinaseiden käyttöön.

Kotimaan keskustelussa Aaltoa häiritsee mielialojen muokkaus, joka painottuu sotilaalliseen selkkaukseen valmistautumiseen sen sijaan, että mietittäisiin, miten pysyttäisin sellaisen ulkopuolella.

Suomessa ovat hänen mukaansa viime aikoina yleistyneet äänenpainot, joissa historiallinen tietämys ja tausta ovat ohentuneet

Ensimmäistä kertaa

vasemmistoliiton puoluekokoukseen osallistuva Aalto uskoo, että

Li Anderssonilla

on kaikki edellytykset kehittyä todella mittavan luokan poliitikoksi.

Aalto kertoo, että hänen tapaamansa ikätoverit ovat olleet innokkaasti äänestämässä Anderssonia puheenjohtajaksi.

– Hän saa runsaasti kehuja tarmokkuudestaan ja osaavuudestaan.

Aalto lähti puoluekokoukseen, kun kutsu kävi. Aalto on ollut politiikasta poissa lähes 30 vuotta.

Aallon mukaan vasemmistoliiton puoluekokouksessa on nuorta väkeä, aivan eri tyyliin kuin niissä poliittisissa kokouksissa, joissa hän on aiemmin ollut.

– Täällä on kokousväkeä, joka on syntynyt sen jälkeen, kun olen lähtenyt politiikasta, Aalto sanoo.

Sirola-opiston

ja Moskovan puoluekoulun käynyt Aalto vaikutti pitkään Suomen politiikassa kommunistisessa liikkeessä.

Hän oli työvoimaministerinä vuosina 1977–1981. Rovaniemellä syntynyt Aalto aloitti oman uransa työelämässä muurarin apulaisena 14-vuotiaana.

SKP:n pääsihteerinä 1969–1984 ja myöhemmin puheenjohtajana 1984–1988 toiminut Aalto oli ministerinä Suomen kansan demokraattisen liiton Skdl:n mandaatilla.

SKP:ssä Aalto kuului uudistushenkisiin enemmistöläisiin, jotka hakivat sopua Neuvostoliiton kommunistisen puolueen NKP:n suosiossa olleisiin vähemmistöläisiin.

Myöhemmin politiikka muuttui ja enemmistöläisistä tuli niin sanottuja ”kirveslinjalaisia”, jotka pyrkivät taistolaisten eli vähemmistöläisten erottamiseen puolueesta. Niin sanotut kolmaslinjalaiset eivät onnistuneet yhdistämään puoluetta.

Eriseuraisuus ja

vanhat jakolinjat ovat näkyneet myös vuonna 1990 perustetun vasemmistoliiton sisällä aivan viime vuosiin asti.

Puheenjohtajan tehtävät jättävä

Paavo Arhinmäki

saattoikin todeta Oulun puoluekokouksessa, että vasemmistoliitto on tällä hetkellä yhtenäisempi kuin koskaan aiemmin, koska sen toimintaa ei enää tarkastella erilaisten sisäisten ryhmittymien kautta.

Asiasanat

Uusimmat