Uutiset

Soiko korvissa ilman kuulokkeitakin – mahdolliset kuulovammat tuntuvat vuosikymmenten viiveellä

Ensimmäisten korvalappustereoiden ajoista asti on oltu huolissaan siitä, että musiikin kuuntelu liian kovalla voimakkuudella pilaa kuulon erityisesti nuorilla. Kuuntelu kuulokkeiden kautta on viime vuosikymmeninä entisestään yleistynyt, kun lähes kaikilla mukana kulkeva älypuhelin toimii myös soittimena.

Lisäksi monet nuoret pelaavat pelejä tai katsovat elokuvia ja tv-sarjoja kuulokkeet korvilla.

-Kuuntelen kuulokkeilla jotakin aina, kun matkustan jonnekin. Minulla on nyt uudet kuulokkeet, joissa ei tarvitse pitää volyymiä kovalla. Vanhoissa kuulokeissa niin piti tehdä. En ole huolissani, että kuulo vaurioituisi, Mona Mesterton pohtii kuulokkeet päässään.

-Kuuntelen kuulokkeilla joka päivä musiikkia, mutta en epämukavan kovalla. Olen kyllä huolissani pitkän aikavälin vaikutuksista. Olen soittanut bändissä ja silloin huomasin korvien rasittuvan, Aleksandr Belotcerkovskii kertoo.

Kuulokkeiden aiheuttamia kuulovammoja ei ole näkynyt erikoissairaanhoidossa. Lännen Media kysyi parin sairaanhoitopiirin kuulovaivojen asiantuntijoilta kokemuksia kuulokkeiden vaikutuksista, mutta kokemuksia ei ole. Ainakaan vielä.

-Kuulokkeiden vaikutusta kuulovammoihin ei ole näkynyt. Paljon siitä on puhuttu, että nuorilla kuulokkeiden toistuva käyttö voisi näkyä. Ihmiset ovat kyllä enemmän tietoisia kuulovammoista. Esimerkiksi rock-konserteissa tiedostetaan enemmän, että kuulo on suojattava, kertoo erikoislääkäri, audiologi Riina Niemensivu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

-Kuulokkeiden vaikutus nähdään vasta tulevaisuudessa. Kroonisen meluvamman synty vie kymmeniä vuosia. Sosiaalinen melu voi aiheuttaa kuulovammoja. Teollisuudessa laki velvoittaa suojaamaan kuulon, audiologi Sari Mykkänen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kertoo.

Kuulovammat voivat syntyä vähitellen melualtistuksen jatkuessa ja melun aiheuttamat sisäkorvan vauriot kasautuvat ja tuntuvat usein vasta viiveellä.

-Korville on toisaalta hyväksi saada äänienergiaa esimerkiksi musiikista, mutta liian kovalla kuuntelu on haitallista. Liian kovan melun aiheuttamat vauriot voivat haitata merkittävästi elämää. Meluvaurion seurauksena kuulo alenee ensin korkeilla taajuuksilla vaikeuttaen konsonanttien erottumista ja myös vähän hälyisässä ympäristössä kuuleminen vaikeutuu. Melun vaikutukset kuuloon ovat yksilöllisiä ja myös geneettisillä tekijöillä on vaikutusta, Niemensivu sanoo.

Niemensivu korostaa, että tupakointi on haitaksi myös korville ja kuulolle, sillä se heikentää sisäkorvan verenkiertoa ja muiden haitallisten terveysvaikutusten lisäksi.

Korvat altistuvat melulle helposti eri tavoin. Akustiikkasuunnittelun ja kuulon asiantuntijan Jaana Jokitulpon vuonna 2009 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan kolmannes teini-ikäisistä ja viidesosa aikuisista saa viikoittain liian suuren, yli 85 desibelin kokonaismelualtistuksen.

Tulos viittasi siihen, että nuorten kuulovammat ovat yleistymässä, mutta kuulokkeilla musiikin kuuntelu ei noussut tutkimuksessa pääsyypääksi. Melualtistus kertyi useista eri vapaa-ajan melulähteistä, kuten konserteista, yökerhoista ja työkoneista. Kuulokekuuntelu ei noussut selkeästi esiin lukuun ottamatta paljon kuuntelevalla ryhmällä.

-Olisi mielenkiintoista, jos tutkimus tehtäisiin nyt uudestaan. Kuulokekuuntelu on edelleen lisääntynyt 1980-luvulta älypuhelimien yleistymisen myötä. Kuulokkeita kun käyttävät aikaisempaa laajemmin eri ikäryhmät, Jokitulppo miettii.

Voimakkuus ja kesto tekevät riskin

Kannettavat soittimet ovat riski kuulolle, jos soitinta kuuntelee liian monta tuntia päivässä, liian suurilla äänenvoimakkuuksilla.
Soittimien kuuntelu on kuulolle rasittavampaa kuin kaiuttimien kautta tapahtuva kuuntelu.
Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen mukaan melun ei tulisi ylittää 85 desibelin keskimääräistä tasoa kahdeksan tunnin ajalle jaettuna. Jos taso nousee tästä kolmen desibelin verran, sallittu oleskeluaika puolittuu.
Noin 80-90 desibelin voimakkuus vastaa esimerkiksi kovaa liikenteen melua tai hyvin hälyisen ravintolan ääntä.
Konserteissa äänen voimakkuus voi yltää 90-100 desibelin tasolle ja ihmisen kipukynnys menee 125 desibelissä. Suihkukone tuottaa 135 desibelin äänen.
Lähde: Kuuloliitto

Asiasanat

Uusimmat