Uutiset

Soini pitää EU-puolustusta korkeintaan Naton kirittäjänä, ei kilpailijana – "Naton viidettä artiklaa ei voi korvata"

Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mukaan EU:n puolustusyhteistyön täytyy olla yhteistyötä Naton kanssa. EU ei ole Naton kilpailija, mutta ehkä kirittäjä.

-EU:n puolustusyhteistyö ei voi korvata Naton roolia. Naton viidennellä artiklalla on aivan keskeinen rooli – sitä ei voi korvata, Soini painotti Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n seminaarissa maaliskuussa.

Soinin mukaan USA on monta kertaa historiassa käynyt pelastamassa Euroopan, muun muassa fasismilta ja kommunismilta.

Suomi ei ole Naton jäsen, vaan vuodesta 2014 alkaen Naton tunnustama “laajennettujen mahdollisuuksien kumppani”. Roolia jatkettiin viime vuoden lopulla kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Myös Ruotsi kuuluu tähän erityisjoukkoon.

EU:n puolustus ei ole automaatti

Euroopan puolustusyhteistyössä jäsenvaltiot voivat auttaa toisiaan. Ilmassa on kuitenkin monta kysymysmerkkiä.

-Apu on mahdollistettu, mutta mitään automatiikkaa ei olla luomassa, Soini sanoi.

Pariisin vuoden 2015 tuhoisan terrori-iskun jälkeen Ranska aktivoi ensimmäisen kerran EU:n Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen, ei Naton lauseketta.

Suomi auttoi silloin korvaamalla osan Ranskan rauhanturvaustoiminnasta Libanonissa, jotta Ranskalta vapautui joukkoja kotimaahan.

-Nato ei yksin riitä. Yhteisen puolustusvelvoitteen artikla viisi on kovan pelotteen ydin. Myös sen alapuolella on asioita, joita pitää pystyä taklaamaan ja hoitamaan yhdessä, kertoi Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen MTS:n seminaarissa.

Tällä hän viittaa muun muassa hybridioperaatioihin ja kyberuhkiin. Niihin sotilaallinen pelote ei anna vastusta eikä vastausta.

Runkona pysyvät kansalliset joukot

Kaikkien yhteistyökuvioiden, niin Euroopan puolustusyhteistyön kuin Naton, runko tulee kansallisista armeijoista.

-Ei ole EU-armeijaa, eikä tule. Kansalliset joukot pysyvät. Kansallisen puolustuksen vahvistaminen on perusta Suomellekin EU:n turvallisuusyhteistyössä, totesi Soini.

Suomi hoitaa joitakin Nato-maita paremmin ruutunsa. Suomen puolustusbudjetin osuus oli vajaat 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2017, kun se joillakin Nato-mailla oli vain 0,9. Suomi toisaalta saa pienelläkin puolustusbudjetilla suuren reservin yleisen asevelvollisuuden ansiosta.

Britannia eroaa EU:sta – ja lisää puolustusyhteistyötä EU:n kanssa

Suomi kuuluu EU:n puolustusyhteistyön ja Naton yhteistyökumppanuuden lisäksi aseelliseen yhteistyöhön yllättävällä taholla, Britannian JEF-joukkoihin.

Englanniksi Joint Expeditionary Force -nimeä kantavat 10 000 hengen joukot voidaan lähettää 48 tunnissa mihin tahansa kohdemaahan. Joukot ovat toimintavalmiudessa tänä vuonna.

Joukkoihin kuuluvat Britannia, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti, Viro, Latvia ja Liettua. Kyseessä on siis Euroopan pohjoisen alueen nopea osasto.

Joukkojen perustamisen ajoitus on mielenkiintoinen, sillä Britannia on parhaillaan eroamassa EU:sta.

-Britannia käänsi kelkkansa brexit-äänestyksen jälkeen. Se ei aiemmin ollut innostunut puolustusyhteistyön kannattaja. Nyt se kannattaa puolustusyhteistyötä erittäin vahvasti, totesi Katainen.

Britannia on läntisen Euroopan suurin sotilasmahti, ja sillä on omat selkkauksensa Venäjän kanssa myrkkykaasuiskun takia. Venäjän epäillään hyökänneen entisen vakoojan kimppuun Britannian maaperällä.

Nato-maiden puolustusbudjetit

Prosentteja bruttokansantuotteesta vuonna 2017
1. Yhdysvallat 3,57
2. Kreikka 2,36
3. Britannia 2,12
4. Viro 2,08
Tavoiteraja 2 prosenttia
5. Puola 1,99
6. Romania 1,80
7. Ranska 1,79
8. Latvia 1,75
9. Liettua 1,73
10. Norja 1,62
11. Montenegro 1,58
12. Bulgaria 1,53
13. Turkki 1,48
14. Portugali 1,31
15. Kanada 1,29
16. Kroatia 1,26
(Suomi 1,26)
17. Saksa 1,24
18. Slovakia 1,19
19. Tanska 1,17
20. Hollanti 1,15
21. Italia 1,12
22. Albania 1,10
23. Unkari 1,06
24. Tshekki 1,05
25. Slovenia 0,98
26. Espanja 0,92
27. Belgia 0,90
28. Luxemburg 0,46
Lähteet: Nato, puolustusministeriö

Asiasanat