Uutiset

Somessa sanan säilä heiluu - turvakieltoja haettu aiempaa vähemmän

 

Turvakieltojen määrä ei ole kääntynyt nousuun, vaikka julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa äänensävyt ovat kiristyneet. Henkilö voi hakea turvakieltoa maistraatilta, jos hänellä on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna.

Väestörekisterikeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna haettiin 1 896 turvakieltoa. Se on nelisensataa vähemmän kuin vuonna 2015 ja 2014. Määräaikaisia kieltoja on vuosittain voimassa yli 10 000.

Maistraatti voi hakijan pyynnöstä määrätä, ettei hänen kotikunta- tai osoitetietojaan saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille.

Lakimies

Aila Heusala

Itä-Suomen aluehallintoviraston maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksiköstä kertoo, että noin kolmannes hakee kieltoa omassa elämässä koetun uhan takia.

– Tyypillisiä uhkia ovat entiset tai nykyiset puolisot, entiset ystävät tai todistaminen oikeudenkäynnissä järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, Heusala toteaa.

Kaksi kolmannesta on hakenut turvakieltoa ammatin tai työn perusteella.

– Tyypillisesti hakijoina on poliiseja, vanginvartijoita, sosiaalityöntekijöitä ja päihdetyöntekijöitä.

Erilaisia tiedonluovutuskieltoja haettiin viime vuonna yhteensä yli 80 000. Niitä ovat turvakieltojen lisäksi esimerkiksi suoramarkkinointikielto ja sukututkimuskielto.

Tiedot perustuvat Väestörekisterikeskukselta saatuun tilastoon.

Perustellusti viideksi vuodeksi

Miksi?

Jos henkilöllä on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna, maistraatti voi määrätä, ettei hänen kotikunta- tai osoitetietojaan saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille.

Miten?

Maistraatti edellyttää turvakiellon hakijalta kirjallista, perusteltua pyyntöä tai ainakin käyntiä virastossa.

Kuinka kauan?

Turvakieltomääräys voi ensimmäisellä kerralla olla voimassa enintään viisi vuotta. Sitä voidaan jatkaa kaksi vuotta kerrallaan.

Miten tavoittaa?

Turvakiellon saanut voi ilmoittaa maistraatille yhteysosoitteen merkittäväksi väestötietojärjestelmään.

Mikä osoite?

Se voi olla esimerkiksi postilokero-osoite tai työpaikan osoite. Senkin antamista voi rajoittaa ja sulkea pois vaikkapa suoramarkkinoinnin, asiakasrekisterien päivitykset ja sukututkimuksen.

 

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic