Uutiset

Sosiaaliturvaa uudistetaan 2030-luku mielessä – vastikkeellisuus ja euromäärä pahat kysymykset

Hallitus aloitti viime syksynä sosiaaliturvan uudistamisen. Työllisyyden kohentamiseen tähtäävän Toimi-hankkeen vetovastuussa oleva valtiosihteeri Paula Lehtomäki kertoo Lännen Medialle, että ainakin toistaiseksi uudistusta tehdään usean vuoden päähän.

-Kokonaisuudistusta tehdään 2030-luvun tarpeisiin. Valmistelemme perusteellista ja pitkäaikaista muutosta, Lehtomäki sanoo.

Kovimmat kysymykset uudistuksessa tulevat olemaan turvan suuruus euroissa ja kuinka vastikkeellista jonkin etuuden tai etuuksien saaminen on. Mitä kaikkea esimerkiksi työttömän on tukiensa eteen tehtävä? Lehtomäki ei tässä vaiheessa ota suoraan kantaa siihen, aiotaanko vastikkeellisuutta lisätä.

-Emme tarkastele mitään yksittäistä etuutta. Yritämme lähteä puhtaalta pöydältä. Sosiaaliturvan olisi vastattava työelämän muutoksiin, globalisaatioon ja teknologian kehittymiseen, hän kertoo.

Tässä vaiheessa työelämän muutosten uskotaan olevan sellaisia, että yrittäjyyden suosio kasvaa. Ihmisten odotetaan työskentelevän enemmin projektiluontoisesti lyhyitä ajanjaksoja kuin tekevän vuosikausia samaa työtä yhden työnantajan palveluksessa.

Tällainen kehitys voisi lisätä monen kohdalla lyhyitä työttömyysjaksoja ja myös kouluttautumisen pitäisi olla jatkuvasti mahdollista työuran varrella.

-Miten voidaan luoda ihmisiä kannustava järjestelmä? Saumakohdista olisi saatava liukuvimmiksi. Nykyjärjestelmä on aika jäykkä. Mittavista satsauksista huolimatta nykyinen järjestelmä ei ole kovin hyvä, Lehtomäki sanoo.

Kokonaisuudistuksen tavoitteiksi on pantu työllisyysasteen nostaminen, kannustus työn tekemiseen ja yrittäjyyteen sekä eriarvoisuuden vähentäminen.

-Tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja yksinkertaisempi järjestelmä, jonka uudistamisessa hyödynnetään erityisesti digitalisaatiota. Valmistelussa otetaan huomioon julkisen talouden asettamat reunaehdot ja kestävyysvajeen umpeen kurominen sekä ikääntymisen aiheuttamat haasteet. Huomioon otetaan myös muun muassa perustulokokeilun tulokset, uudistuksen verkkosivuilla linjataan.

Raporttia eriarvoisuudesta pian

Lehtomäen mukaan hallitus voi tehdä vielä kuluvalla kaudella sosiaaliturvaan liittyviä päätöksiä. Tulossa on jo maaliskuussa professori Juho Saaren johtaman eriarvoisuustyöryhmän raportti, jossa esitetään todennäköisesti joitakin muutoksia nykyjärjestelmään. Lähtökohtana on tosin se, etteivät kustannukset saisi kasvaa.

-Kehysriihessä hallitus voi katsoa, onko mahdollista tehdä jo tällä kaudella jotakin. Tästä ei ole vielä tehty arviota. Eriarvoisuustyöryhmän työ on ensisijaisesti tähdätty palvelemaan seuraavaa hallituskautta, Lehtomäki sanoo.

Kustannukset miljardeja

Poliittisesti suurimmat väännöt uudistuksessa liittyvät todennäköisesti juuri vastikkeellisuuteen ja euromääriin. Oikeisto halunnee pienempiä etuuksia ja vasemmisto suurempia.

Esimerkiksi vuonna 2015 sosiaaliturvan kustannukset olivat yli 66 miljardia euroa.

Väestön ikääntyminen ja julkisen talouden tasapaino tuovat painetta pienempiin etuuksiin. Sosiaaliturvan varassa elävien köyhyys puolestaan puolustaa suurempia etuuksia.

Esimerkiksi toukokuussa 2017 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti, että sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistaso on Suomessa riittämätön, kun tarkastellaan yli 45-vuotiaiden irtisanottujen henkilöiden työmarkkinatukea ja asumistukea.

Asiasanat

Uusimmat