Uutiset

Sosiaaliturvaa uudistetaan menneisyyden koipussista kaivetulla keinolla –kaikki eduskuntapuolueet pääsevät mukaan suunnitteluun

Sosiaaliturvajärjestelmää on aiemmin uudistettu osina, minkä takia siitä on tullut vuosien mittaan hyvin monimutkainen. Nyt kokonaisuudistusta työstetään kaksi vaalikautta.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen tähtäimessä on ihmisen näkökulmasta selkeä ja toimiva sekä tulevaisuuden kannalta kestävä sosiaaliturva. Kuva: Miisa Kaartinen/arkisto
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen tähtäimessä on ihmisen näkökulmasta selkeä ja toimiva sekä tulevaisuuden kannalta kestävä sosiaaliturva. Kuva: Miisa Kaartinen/arkisto

Tänä keväänä aletaan valmistella jättimäistä sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.

– Uudistuksia toteutetaan vaiheittain jo tämän vaalikauden aikana, mutta varsinaisena tähtäimenä on suomalaisten sosiaaliturva ensi vuosikymmenellä, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.).

Uudistuksen valmistelua varten on herätetty henkiin komiteajärjestelmä. Parlamentaarinen komitea, johon myös oppositiopuolueet kutsutaan mukaan, työstää uudistusta kahden vaalikauden ajan.

– Toivon, että uudistusprosessin aikana käydään yhteiskunnallista keskustelua sosiaaliturvan arvovalinnoista ja periaatteista, Pekonen sanoo.

Parlamentaarisen komiteanjäseniksi nimitetään kaikista eduskuntapuolueista yksi varsinainen jäsen, jonka tulee olla kansaedustaja, ja hänelle varajäsen.

Lisäksi komiteaan tulee asiantuntijoita järjestöistä, laitoksista ja eri ministeriöistä.

Komitean työtä tukevat jaostot. Komitea voi teettää jaostoilla esimerkiksi selvityksiä sosiaaliturvan ongelmista. Komitea raportoi työstään ministeriseurantaryhmälle, mutta ei toimi sen ohjauksessa.

– Ensimmäiseksi komitean täytyy löytää riittävä yhteisymmärrys sosiaaliturvan nykytilasta ja ratkaistavista ongelmista. Tällaista tilannekuvaa meillä ei Suomessa ole vielä tehty, sanoo komitean puheenjohtaja, THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio.

Vanhuuseläkkeet rajattu ulkopuolelle

Tilannekuvaaluodaan vertailemalla Suomen sosiaaliturvajärjestelmää lähimaiden järjestelmiin. Komitea perehtyy tosiasioihin, tuo esiin eri näkökulmat ja keskustelee erimielisyyksistä. Työhön kuuluu myös tutkimuksia ja kokeiluja.

– Vasta sitten, kun riittävä yhteisymmärrys on saavutettu, on edellytykset luoda pitkän aikavälin tiekartta ja rakentaa tulevaisuuden sosiaaliturvaa. Oikoteitä ratkaisuihin ei ole, ja siksi uudistukselle on varattu kaksi vaalikautta, Moisio sanoo.

Komitea käsittelee perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea sekä niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta. Lisäksi se pohtii palveluiden nykyistä parempaa sovittamista etuuksiin.

Vanhuuseläkkeet on rajattu toimeksiannon ulkopuolelle.

Sosiaaliturvajärjestelmää on aiemmin uudistettu osina, minkä takia siitä on tullut vuosien mittaan hyvin monimutkainen. Osauudistuksia, kuten perhevapaauudistus, tehdään nytkin kokonaisuudistuksen valmistelun rinnalla.

– Parlamentaarisessa komiteaan tavoitteena ei ole toimia niin, että tehtäisiin kaksi vaalikautta jotakin suurta uudistusta, joka yhtäkkiä toimeenpannaan. Tarkoituksena on, että aina kun komiteasta löytyy hyviä ratkaisuja, niitä viedään eteenpäin, Pekonen sanoo.

Puolueissa hyvin erilaisia näkemyksiä

Puolueilla onhyvin erilaisia näkemyksiä sosiaaliturvauudistuksesta. Esimerkiksi vasemmistoliitto ja vihreät kannattavat vastikkeetonta perustuloa.

– Komitean tehtävänä on hakea parlamentaarista yhteisymmärrystä sosiaaliturvan kehittämisen suunnasta ja etsiä ratkaisuja. Perustulo on yksi mahdollisuus, mutta on myös muita, Pekonen sanoo.

Kokoomusta komiteassa edustava kansanedustaja Juhana Vartiainen kertoo, että kokoomus haluaa komitean työskentelyn keskiöön työnteon kannustimet ja työllisyyden parantamisen.

– Lähtökohtana on oltava se, että ihmisiä tuetaan seisomaan ensisijaisesti omilla jaloillaan. Tällöin meillä on paremmat resurssit tukea niitä, joilla omat jalat eivät kanna, Vartiainen sanoo.

Vartiainen pitää erinomaisena sitä, että komiteatyöskentelyssä korostetaan tutkimuksia ja että työ käynnistyy kansainvälisellä vertailulla.

– Suomessa on esimerkiksi toimeentulotuen saajia suhteessa Ruotsiin noin kaksi kertaa enemmän. Komitean vertailussa on selvitettävä syyt dramaattiselle erolle.

– Ruotsin ohella myös Tanskasta on opittavaa. Molemmissa maissa sosiaaliturva on parempi, mutta tukien vaatimukset ovat tiukemmat kuin Suomessa. Samalla myös työllisyys on huomattavasti korkeammalla tasolla, Vartiainen sanoo.

Tavoitteet

Nykyistä selkeämpi ja toimivampi sosiaaliturvajärjestelmä.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa.

Työllisyyden, yrittäjyyden, aktiivisuuden, omatoimisuuden, osallisuuden ja elinikäisen oppimisen tukeminen.

Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino.

Tietoisuuden ja tiedon lisääminen sosiaaliturvasta sekä yhteiskunnallisen keskustelun käyminen sosiaaliturvan arvovalinnoista ja periaatteista.

Uusimmat

Näkoislehti

27.11.2020

Fingerpori

comic