Uutiset

Sössimisestä on tullut maan tapa – korona vie työpaikat mutta selvittelijöillä riittää keikkaa

Valtiojohdon hyvää tarkoittava koronakriisinhallinta tuppaa sakkaamaan toimeenpanotasolla. Välillä tuntuu, että asialla on joukko panikoivia amatöörejä. Mikähän fiasko odottaa seuraavan kulman takana?
Kiinasta tilatut kelvottomat maskit ovat yksi konkreettinen esimerkki kohuista, joita koronakriisin käytännön torjuntatoimet ovat nostattaneet. Toinen ovat Business Finlandin avustukset. Kuva: TONI REPO
Kiinasta tilatut kelvottomat maskit ovat yksi konkreettinen esimerkki kohuista, joita koronakriisin käytännön torjuntatoimet ovat nostattaneet. Toinen ovat Business Finlandin avustukset. Kuva: TONI REPO

Mille aloille koronakriisi on tuonut lisää töitä?

Ainakin selvittelyalalle. Selvittelijöillä riittää nyt selviteltävää – muillakin kuin selvitysmiehellä, jonka selvitystyöryhmä selvittää, miten Suomi selviytyy vihulaisen kuristusotteesta.

Itä-Suomen poliisi on aloittanut selvityksen Kiuruveden hoivakotikuolemista ja Helsingin poliisi alustavan selvityksen pääkaupungin hoivakotien koronatoimien tutkimisesta.

Valtionhallinnossa selvitetään ministeriöiden virkamiesten tiedonantovelvollisuuden toteutumista ja tietokatkosta, jonka vuoksi Suomi jäi alkuvaiheessa ulos EU:n yhteisistä suojavarustehankinnoista.

Yleisen oikeustajun vastaista

Asioita sivusta seuraava ei voi välttyä ajatukselta, että ylimmän tason johdonmukaiselta ja jämäkältä näyttävästä tahdosta huolimatta koronakriisiin liittyvät hankkeet tuppaavat alemmilla tasoilla johtavan fiaskoihin.

Niin kävi ulkomailla olleiden suomalaisten kotiuttamisen kanssa, joskin se johtui osittain myös hallituksen huolimattomuudesta.

Epidemian eturintamalta palanneet tulijat saivat hortoilla Helsinki–Vantaan käytävillä kuin ketkä tahansa turistit. He odottelivat matkalaukkujaan liukuhihnalta ja matkustivat takseilla keskustaan tai epäonnibusseilla koteihinsa Turkuun, Tampereelle tai Toholammille.

Isompi haloo nousi Business Finlandin jakamista koronatukirahoista. Linjauksille löytyi pykälistä perusteita, mutta yleisen oikeustajun vastaista oli painottaa rahanjaossa it-yrityksiä eikä esimerkiksi ravintoloita. Elinkeinoministeri ilmoittikin heti käynnistävänsä tarkastuksen avustusten jakamisesta.

Kuin tunaroiva jalkapallojoukkue

Päätösten toimeenpanossa tuntuu esiintyvän suoranaista amatöörimäisyyttä. On kuin asialle olisi pantu herra Sörsselssön.

Esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen arkiaskareiden voi kuvitella olleen ennen kriisiä melko leppoisia. Aamulla tultiin töihin, päivällä varmisteltiin huoltovarmuutta ja iltapäivällä lähdettiin kotiin. Välillä nautittiin lounas ja kahvit Marie-keksien kera.

Varastojen ovet avattiin vain muutaman kerran. Hirmumyrsky Katrinan jälkeen säiliöistä valutettiin öljyä tukemaan kansainvälisiä öljymarkkinoita, ja parina huonona satovuotena siiloista kauhaistiin siemenviljaa seuraavan kevään kylvöjä varten.

Mitä Huoltovarmuuskeskus teki silloin, kun sen osaamista todella tarvittiin pandemian kotimaisten tuhojen torjuntaan?

Se teki sopimukset törkeistä talousrikoksista tuomitun kohujulkkiksen ja pikavippiyhtiöitä pyörittäneen ulosottovelkaisen liikemiehen kanssa ja tilasi heiltä kiinalaisia suojavarusteita yli 10 miljoonalla eurolla.

Varusteet osoittautuivat epäkelvoiksi. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja erosi, mutta liikemies ehti sitä ennen ostaa Bentleyn ja Porschen. Selvityksiä, tutkintoja ja kuulusteluja laitettiin vireille – taas kerran.

Mieleen tulee jalkapallojoukkue, joka lähtee valmentajansa johdolla ratkaisumatsiin rinta rottingilla. Lopputulos on kuitenkin 0–3. Yksi vierasmaali tulee puolustuksen emämunauksesta ja toinen panikoivan veskarin haparoinnista. Kolmannen kapteeni tekee omiin.

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic