Uutiset

Sotaa vai diplomatiaa – Iran punnitsee vastausta Yhdysvaltain iskuun

Iranilla on käytössään kolmenlaista sotilaallista kapasiteettia – ballististen ohjusten ohjelma, merivoimat sekä sotilaalliset liittolaiset Syyriassa, Irakissa ja Libanonissa.
Iranin kanssa liittoutuneet jemeniläiset huthit huusivat Irania kannattavia iskulauseita osoittaessaan mieltään Yhdysvaltoja vastaan Sanaassa maanantaina. Kuva: YAHYA ARHAB
Iranin kanssa liittoutuneet jemeniläiset huthit huusivat Irania kannattavia iskulauseita osoittaessaan mieltään Yhdysvaltoja vastaan Sanaassa maanantaina. Kuva: YAHYA ARHAB

Iranin johtajat ovat vannoneet kostavansa kenraali Qassim Suleimanin salamurhan Yhdysvalloille. Iran harkitsee 13:a ”kostoskenaariota” salamurhan takia, kertoi Iranin korkeimman kansallisen turvallisuusneuvoston sihteeri tiistaina.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Teheranilla on ainakin seuraavia vaihtoehtoja reagoida salamurhaan:

Sotilaallinen voima

Iranin korkein johtaja ajatollah Alí Khamenei ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ovat puhuneet kovia, mutta kumpikaan ei näytä kannattavan täyden sodan mahdollisuutta. Sotilaallisen konfliktin mahdollisuutta ei kuitenkaan voi sulkea pois.

Mikäli Khamenei kehottaisi hillitsemään vastausta Yhdysvaltain iskuun, hän voisi näyttää heikolta kotona ja alueellisten liittolaisten joukossa. Hän saattaa täten vaatia pienimittaista kostoiskua.

Iranilla on käytössään kolmenlaista sotilaallista kapasiteettia – ballististen ohjusten ohjelma, merivoimat ja sotilaalliset liittolaiset Syyriassa, Irakissa ja Libanonissa.

Iran sanoo sillä olevan kauko-ohjattavia ohjuksia, risteilyohjuksia ja aseistettuja droneja. Niillä se pystyisi iskemään Yhdysvaltain sotilastukikohtiin Persianlahdella ja Teheranin arkkiviholliseen Israeliin.

Teheran tai sen liittolaiset voisivat hyökätä öljytankkereihin Persianlahdella tai Punaisellamerellä.

Hormuzin salmen tukkiminen

Sotilaallinen konflikti tai kohonnut jännitys voisi keskeyttää öljynkuljetukset Hormuzin salmen kautta, jossa kulkee viidennes maailman öljystä. Kuljetusten keskeytys nostaisi öljyn maailmanmarkkinahintoja nopeasti.

Iran ei pysty sulkemaan laivareittiä yksipuolisesti, koska osa siitä on Omanin aluevesillä. Laivat kulkevat kuitenkin Iranin aluevesien kautta, ja siellä valvoo islamilaisten vallankumouskaartien laivasto.

Teheran voisi käyttää ohjuksia, droneja, miinoja ja pikaveneitä Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan. Yhdysvaltain mukaan salmen sulkeminen ylittäisi ”punaisen viivan” ja Yhdysvallat ryhtyisi toimiin salmen aukaisemiseksi.

Epäsymmetrinen taktiikka ja liittolaiset

Yhdysvaltain joukot Lähi-idässä voivat olla vaarassa. Iran luottaa epäsymmetriseen taktiikkaan ja liittolaisiinsa noustessaan Yhdysvaltain hienostuneempia aseita vastaan.

Iran on antanut liittolaisilleen aseita ja teknisiä asiantuntijoita. Jemenin huthit ovat käyttäneet Iranissa valmistettuja ohjuksia ja droneja pommittaessaan Saudi-Arabian lentokenttiä.

Yhdysvallat ja Saudi-Arabia syyttävät Irania öljytankkereiden kimppuun käymisestä Hormuzin salmessa viime vuonna. Niiden mukaan Teheran oli takana kun saudien öljynjalostamoihin hyökättiin. Teheran on kiistänyt tämän.

Iranin tukemat joukot ovat hyökänneet tukikohtiin, joissa on amerikkalaisjoukkoja. Kesäkuussa Iran pudotti amerikkalaisen dronen ohjuksella, minkä jälkeen osapuolet olivat suoran konfliktin partaalla.

Ajoitus

Iran tuskin ryntää heti kostamaan, sanoi Ali Alfoneh, joka on johtava tutkija Washingtonissa toimivassa Arab Gulf States Institutessa.

– Iranilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin iskeä takaisin ja kostaa Suleimanin salamurha, hän sanoi.

– Mutta islamilainen tasavalta on kärsivällinen ja tuon iskun aikataulu ja luonto eivät ole vielä tiedossamme.

Iran yltää pitkälle

Iran ja sen liittolaiset yltävät Lähi-idän ulkopuolelle.

Vuonna 1994 libanonilaisen Hizbollah-liikkeen jäsen iski pommilla Argentiinassa sijaitsevaan juutalaisten ylläpitämään avustuskeskukseen surmaten 85 ihmistä. Argentiina syytti Irania ja Hizbollahia iskusta. Ne kiistivät osallisuutensa.

Argentiina syytti Hizbollahia myös iskusta Israelin suurlähetystöön Buenos Airesissa vuonna 1992. Iskussa kuoli 29 ihmistä.

– Todennäköisempää ovat pitkäkestoiset iskut Yhdysvaltain intressejä ja sen liittolaisia vastaan alueellisesti ja jopa globaalisti. Iranilla on pitkä historia sellaisista iskuista Eurooppaan, Afrikkaan, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan ristiriitaisin tuloksin, sanoi Karim Sadjapour Carnegie Endowment for International Peace -tutkimuslaitoksesta.

Diplomatiaa, ei selkkauksia

Iranin johtajat ovat aiemmin pitäneet oven avoinna diplomatialle saavuttaakseen päämääränsä erityisesti silloin, kun sen taloutta puristavat Yhdysvaltain pakotteet.

Eräs alueella toimiva diplomaatti kertoi Iranin ja Yhdysvaltain toimineen aiemmin yhdessä Afganistanissa, Irakissa ja muissa paikoissa. Niillä on yhteisiä intressejä ja vihollisia. Sotilaallinen vastakkainasettelu tulisi kalliiksi molemmille puolille. Diplomatialla pystytään ratkaisemaan monia ongelmia ja se on selvä vaihtoehto.

Iran on sulkenut pois kaikkia neuvottelut Yhdysvaltain kanssa, ellei Washington palaa vuoden 2015 ydinsopimukseen ja poista kaikki pakotteet, jotka se määräsi poistuessaan sopimuksesta vuonna 2018.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi Suleimanin surman jälkeen, että Washington on valmis vähentämään jännitteitä.

– Moni ennustaa kolmatta maailmansotaa, mutta viimeiset 40 vuotta Iranin historiassa kertovat, että islamilaiselle tasavallalle tärkeintä on hengissä pysyminen. Teheranilla ei ole varaa täysimittaiseen sotaan Yhdysvaltain kanssa kun vastassa ovat rasittavat taloudelliset sanktiot ja sisäiset mellakat, varsinkin ilman Suleimania, Sadjapour sanoi.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic