Uutiset

Sote-yrityksiä peittää salamyhkäisyyden verho – asiantuntijoidenkin on vaikeaa ottaa niistä selkoa

Kun valinnanvapauden aika koittaa vuonna 2020, moni suomalainen haluaa kenties ruksata perusterveydenhuoltonsa palveluntuottajaksi mahdollisimman suomalaisen yrityksen.

Mutta mikä tarjolle tulevista vaihtoehdoista on suomalaisin? Onko se nykyisen kunnallisen terveyskeskuksen toiminnan jatkaja vai kenties pääosin kotimaisessa omistuksessa oleva Pihlajalinna?

Entä ketkä tarkalleen ottaen omistavat esimerkiksi Attendon, Mehiläisen ja Terveystalon, ja ketkä viime kädessä tekevät niiden strategiset päätökset? Miten niiden rahavirrat jakautuvat?

-Läpinäkyvyyden puute on ongelma, sanoo sote-yrityksiin perehtynyt sosiaali- ja terveyspolitiikan yliopistolehtori Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.

-Asiantuntijoidenkin on vaikeaa saada selkoa näiden firmojen omistussuhteista ja päätöksentekoprosesseista. Tavallisten kansalaisten arviointimahdollisuudet ovat näin ollen todella rajalliset.

Professorin mukaan asetelma on kuin ameeba

Muutos on suuri, sillä vielä nyt kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien vastuulla olevat sote-organisaatiot ovat hyvin avoimia. Rahojen liikkeet ja päätösten synty ovat kenen tahansa seurattavissa.

Samaa problematiikkaa pohti Itä-Suomen yliopiston terveyshallintotieteen professori Jari Vuori Lännen Median viimekesäisessä haastattelussa.

Vuoren mukaan sote-markkinoille rynnivien yksityisten lääkärikeskusketjujen valtakunnallisista tai alueellisista asetelmista on vaikeaa, ellei mahdotonta, laatia kattavaa analyysia tai vertailua.

-Kyse on varjomarkkinoista ja hybridi­taloudesta. Liikkuvia osia on paljon. Asetelma muistuttaa amebaa, Vuori kuvaili.

-Pitäisi tietää tarkalleen, kuka mitäkin omistaa, kuka rahoittaa ja kuka ohjaa tätä kaikkea. Mitkä ovat esimerkiksi Terveystalon todelliset kansalliset omistussuhteet? Kuka tai ketkä siellä tekevät strategista ohjausta ja avainpäätöksiä?

Ex-poliitikot kieltäytyivät haastatteluista

Jotakin mentaliteetista kenties kertoo se, että valtakunnan politiikan herrahissistä kovapalkkaiseen terveysbisnekseen lähteneet vaikuttajat pysyvät vaiti.

Lännen Media pyysi tätä juttua varten haastattelua Mehiläisen liiketoiminnan kehityspäälliköltä Joonas Turuselta ja yhteiskuntasuhteiden johtajalta Lasse Männistöltä. He siirtyivät yhtiön palvelukseen kokoomuksen paalupaikoilta vuosina 2015 ja 2016.

Molemmat kieltäytyivät hyvin selväsanaisesti.

Sama pätee kokoomuksen ex-ministeriin Laura Rätyyn, joka on nykyään Terveystalo-konsernin liiketoimintajohtaja. Hän ei vastannut haastattelupyyntöihin lainkaan.

Ketjut ovat taitavia brändääjiä

Selväsanaisen tiedon sijasta yksityiset lääkärikeskusketjut koettavat houkutella asiakkaita mielikuvilla. Ne ovat siinä hyvin taitavia.

Yliopistolehtori Liina-Kaisa Tynkkysen mielestä esimerkiksi Pihlajalinnan lanseeraama markkinointilause ”Kauan eläköön elämä” vetoaa ihmisten tunteisiin.

-Lisäksi yhtiö on palauttanut vanhan Pihlajalinna-nimensä Dextran tilalle. Se kuulostaakin kieltämättä kotoisemmalta ja läheisemmältä, Tynkkynen pohtii.

-Terveystalo on puolestaan nostanut esille keskeisiä kansansairauksia. Teemalla pyritään luomaan mielikuvaa, jonka mukaan ”me olemme väestön terveyden puolestapuhujia.

Tällä tavoin ketjujen imago koetetaan saada näyttämään läheiseltä ja suomalaiselta.

Markkinoiden avaaminen on kriittinen hetki

Asiantuntijoiden oletus on, että kansalaisten kahden vuoden päästä tekemät valinnat jäävät koko lailla pysyviksi. Harva vaivautuu vaihtamaan, vaikka sen voi tehdä puolen vuoden välein.

-Kun Nordea jäi kiinni hämäräbisneksistä Karibialla, moniko vaihtoi pankkia? Ei moni. Kansanliikettä ei syntynyt, vertaa Itä-Suomen yliopiston terveystaloustieteen professori Hannu Valtonen.

-Aika kamalia pitää terveyspalveluissakin tapahtua ennen kuin ihmiset äänestävät jaloillaan.

Yliopistolehtori Liina-Kaisa Tynkkynen on samoilla linjoilla.

-Markkinoiden avaaminen on se kriittinen hetki. Kun iso uudistus toteutetaan, ihmiset saattavat pelkästään vaihtelun vuoksi hakea jotain uutta. Sen jälkeen valinnat pitävät melko hyvin.

-Muutoksia tehdään kenties vain, jos jonot osoittautuvat kovin pitkiksi tai sukset menevät jostain syystä ristiin.

Tynkkynen muistuttaa, että yritysten verkostot ovat maanlaajuisia. Siksi esimerkiksi Kuopiosta Espooseen muuttava Mehiläisen asiakas tuskin vaihtaa ketjua, ”niillä kun on minusta kaikki tiedotkin siellä”.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic