Uutiset

Soten tavoitteet ovat kannatettavia, mutta missä viipyvät keinot, joilla niihin päästään?

Kuntaliitto näkee kaskessa vielä monta kantoa. Yksityinen hyvinvointiala kaipaa järjestelmään porkkanoita ja vähän keppiäkin sekä tietenkin riittävää roolia itselleen.
Hyvinvointiala Hali ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas. Kuva: Kuntaliitto
Hyvinvointiala Hali ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas. Kuva: Kuntaliitto

Millaisen yleisvaikutelman sote-ministeriryhmän tiedotustilaisuus jätti niiden tahojen edustajille, joita asia koskee työn, toimen ja viran puolesta?

Kuntaliitosta irtoaa klassinen vastaus: suunta on oikea, mutta toimet ovat riittämättömiä.

– Asioita käytiin tilaisuudessa läpi hyvin yksinkohtaisesti. Esitykseen näkyi tehdyn useita korjauksia ja tarkennuksia, mutta niistä on vaikeaa sanoa mitään tarkkaa ennen kuin pykälät ovat luettavissa, sote-asioista Kuntaliitossa vastaava johtaja Tarja Myllärinen toteaa.

Hyvältä vaikutti Myllärisen mielestä muun muassa palvelujen järjestäjän roolin selkeyttäminen, ostopalvelujen käyttömahdollisuuksien selkiyttäminen ja valtion ohjauksen tarkentaminen strategiseen suuntaan.

Kuntien rahoituksessa pysyvän siirtymätasauksen enimmäismäärän reivaaminen 100 eurosta 60 euroon on Myllärisen mukaan askel oikeaan suuntaan. Kuntien näkökulmasta tasauksen olisi kuitenkin pitänyt olla 0 euroa.

– Kuntien erilaisuus aiotaan ottaa paremmin huomioon. On mielenkiintoista nähdä, miten se käytännössä toteutuu.

Seuraavatko aluekehitystehtävät perässä

Kokonaisuuden pahimpia kipukohtia ovat Myllärisen mielestä silti siirtymätasausrajat sekä omaisuuden kompensaatiot, joissa oli myös havaittavissa pientä vastaantuloa.

Näyttääkö asetelma sote-kuvioita pitkään seuranneen asiantuntijan mukaan kaikesta huolimatta siltä, että ”Iisakin kirkko” voi tämän prosessin myötä vihdoin valmistua ja tulla käyttöön vuonna 2023?

– Kentältä on tullut paljon sellaista viestiä, että vaikka aikaa tuntuu olevan paljon, ict-maailmassa (tietotekniikassa) on isoja haasteita.

– Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa on paljon kuntia, ja niissä on käytössä likimain kaikki asiakas- ja potilastietojärjestelmät, mitä Suomesta löytyy. Niiden yhteensovittaminen vie aikaa.

Myllärinen arvelee, että uudistuksen rajaaminen vain sote-toimintoihin ja pelastustoimeen voi kuitenkin edistää sen läpimenoa eduskunnassa.

– Sellainen Annika Saarikon (kesk.) lausahdus otti tosin vähän korvaan, että maakuntaveroa saatetaan alkaa periä siinä vaiheessa, kun aluekehitystehtäviä liitetään yhteen.

Miten esimerkiksi Pirkanmaa toimii?

Pakettia on toistaiseksi mahdollista kommentoida ainoastaan yleisellä tasolla, sillä perusteluja ei ole vielä käytettävissä.

Tätä mieltä on yksityistä sote-alaa edustavan Hyvinvointiala Hali ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

– Perustelut pitää kollata todella tarkkaan.

Rajakangas toteaa paljon arvostelua tulleen siitä, että esityksen valmistelua tehtiin piilossa. Hänen mukaansa ne tahot, joita asia koskee, pidettiin ulkona.

– Hyvän lainvalmistelun lähtökohtana on asianomaisten kuuleminen, ja se puoli lähti menemään pieleen. Valmistelu ei ollut avointa.

Rajakankaan mukaan uudistuksen tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia: palvelujen saatavuuden parantaminen, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien erojen kaventaminen, riittävän työvoiman takaaminen, kustannusten hillitseminen ja väestön ikääntymisen tuomien haasteiden vastaaminen.

– Esitys ei kuitenkaan oikein sisällä ehdotuksia, toimia eikä keinoja, joilla tavoitteisiin päästään.

– Niihin päästään ja niitä turvataan muun muassa ostopalveluilla. Esimerkiksi Pirkanmaan noin 1,7 miljardin sote-potista ulkoistetut palvelut kattavat noin neljänneksen. On vaikeaa kuvitella, miten tuosta kokonaisuudesta nyt sitten aletaan palauttaa osia maakunnan omaksi toiminnaksi.

Jos rahat loppuvat, aina saa lisää?

Hyvinvointialajäi kaipaamaan esityksestä myös kannustavia ja tehokkuutta lisääviä elementtejä.

– Ministeri Sirpa Paatero (sd.) totesi, että jos rahat alueelta loppuvat, niin aina on mahdollisuus saada lisärahoitusta neuvottelemalla, Ulla-Maija Rajakangas toteaa.

– Se kuulosti vähän oudolta eikä ainakaan toiminnan tehokkuutta edistävältä. Ehkä ministeri ei kuitenkaan tarkoittanut ihan sitä mitä sanoi.

Toisena esimerkkinä Rajakangas mainitsee sairastavuuden, joka on alueiden rahoitusperusteiden pääkriteeri. Jos alue tai maakunta onnistuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä niin, että sairastavuus alenee, sitä ei palkata erinomaisesta toiminnastaan. Rahoitus saattaa päinvastoin vähentyä.

– Olemme Halissa pohtineet ostopalveluja laajasti. Toisin kuin ministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi, perustuslakivaliokunta ei ole ottanut kantaa ostopalvelujen leikkaamisen ja palvelujen saatavuuden suhteeseen, eivätkä edelliseen sote-uudistukseen liittyvät lausunnot muutenkaan ole vertailtavissa tähän uuteen.

Rajakankaan mielestä hyvää tiistaina esitellyssä kokonaisuudessa on itsehallinnon ja yksityisten palveluntuottajien aseman jonkinasteinen selkeyttäminen.

– Tiedotustilaisuudessa mainittiin myös, että hoitotakuuta kiristävä lainsäädäntö etenee. Se on hyvä asia.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat

Näkoislehti

28.10.2020

Fingerpori

comic