Uutiset

Sotilastiedustelussa työskennellyt Vladimir Panschin: Venäläisten tiedustelu-upseerien karkotukset heikentävät väistämättä Venäjän tiedustelutoimintaa

Useat Euroopan maat ovat karkottaneet diplomaattipeitteellä työskennelleitä tiedustelu-upseereita, ja karkotuksia valmistellaan nyt Suomessakin. Tiedustelua tehdään joka tapauksessa tavalla tai toisella, sanoo Panschin.
Venäläisten tiedustelu-upseerien massakarkotukset lännessä heikentävät väistämättä Venäjän tiedustelutoimintaa, arvioi sotatieteiden tohtori Vladimir Panschin. Lehtikuva/Vesa Moilanen

Venäläisten tiedustelu-upseerien massakarkotukset lännessä heikentävät väistämättä Venäjän tiedustelutoimintaa, arvioi sotatieteiden tohtori Vladimir Panschin.

–  Jos oletetaan, että se [karkottaminen] kohdistuu diplomaattipeitteellä toimiviin tiedustelu-upseereihin, niin totta kai sen heidän edustamansa tiedustelupalvelun suorituskyky siinä kohdemaassa laskee, hän sanoo.

Panschin on työskennellyt aiemmin sotilastiedustelussa ja Suomen apulaispuolustusasiamiehenä Moskovassa. Noin puolitoista vuotta sitten hän kirjoitti Maanpuolustuskorkeakoulussa poikkeuksellisen työpaperin, jossa hän arvioi Venäjän Suomen-suurlähetystössä työskentelevän diplomaattipeitteellä noin parikymmentä tiedustelu-upseeria.

Panschinin julkisen työpaperin laskelma perustui siihen, että aiemmin Ruotsissa noin kolmannes Venäjän suurlähetystön diplomaattiväestä oli arvioitu tiedustelu-upseereiksi.

Lukuisat Euroopan maat ovat viime viikkoina ilmoittaneet diplomaattipeitteellä toimivien tiedustelu-upseerien karkottamisesta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi tiistaina medialle hallituksen kehysriihen yhteydessä, että karkotuksia on tarkoitus pohtia myös Suomessa.

Useat mediat kertoivat puolestaan tiistaina, että ulkoministeriössä valmistellaan parhaillaan karkotuksia. STT pyysi Ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) kommenttia asiaan liittyen keskiviikkona, mutta Haaviston esikunnan mukaan asiasta ei ole uutta kommentoitavaa.

Matka maan alle

Vaikka karkottamiset heikentävät Venäjän tiedustelutoimintaa, ilmiöstä ei ole mahdollista hankkiutua eroon karkottamalla kaikki diplomaattipeitteellä toimivat tiedustelu-upseerit.

Sotahistorian perusteella tiedustelu toteutetaan joka tapauksessa tavalla tai toisella, Panschin sanoo. Jos luvalla maassa olevat henkilöt eivät voi hankkia tietoa, tiedustelutoiminta siirtyy yhä enemmän maan alle.

–  Kuitenkin tarvitaan tietoa kohdemaasta, on se maa mikä tahansa. Ja jos siellä ei ole niitä tiedustelu-upseereita, niin jollakin tavalla niitä sinne pitää saada, hän huomauttaa.

Puolentoista vuoden takaisessa työpaperissaan Panschin arvioi, että jos vaikkapa poikkeusolojen takia Venäjän diplomaattikunnan liikkumista Suomessa rajoitettaisiin, heidät korvattaisiin joko matkustavilla tiedustelu-upseereilla tai salaisilla residentuureilla. Residentuura tarkoittaa tiedustelu-asemaa.

Tiedustelu-upseereilta vie aina aikaa hankkia uusia agentteja: esimerkiksi maanpetokselliseen toimintaan syyllistyviä vakoojia. Panschin arvioi, että maan alla toimivat tiedustelu-upseerit pyrkisivätkin vaikeassa tilanteessa jatkamaan yhteydenpitoa kontakteihin, jotka tiedusteluorganisaatiolle on jo maassa syntynyt.

Työpaperissaan Panschin oletti, että poikkeusoloissa tiedustelu siirtyisi esimerkiksi diplomaattipeitteellä toimivilta tiedustelu-upseereilta Venäjän läntisen sotilaspiirin 6. armeijalle. Hän kuitenkin huomauttaa, että nyt ei olla lähelläkään tilannetta, jossa Venäjän diplomaatit eivät esimerkiksi pääsisi ulos omasta suurlähetystöstään.

Venäjän ajatukset ovat nyt myös pääosin muualla kuin Suomessa.

–  Venäjän kaiken toiminnan painopiste on mielestäni Ukrainassa, Panschin sanoo.

Nato kiinnostaa

Panschinilla on selvä käsitys siitä, mistä Venäjän tiedustelu on tällä hetkellä Suomessa eniten kiinnostunut.

–  Venäläisillä on varmasti suurin tietotarve siitä, mikä on Suomen suhde Natoon, hän sanoo.

Varsinaiset pyrkimykset vaikuttaa päätöksentekoon voivat olla hyvin erilaisia, Panschin kertoo. Hänen mukaansa tiedustelu-upseerin ammatti on ”yhtä suurta huijausta”, jossa pyritään vaikuttamaan ihmisiin hyödyntämällä esimerkiksi heidän heikkouksiaan.

–  Siinä käytetään toisen ihmisen heikkoja kohtia hyväksi, että päästään siihen haluttuun tavoitteeseen. On se tavoite sitten mielipiteen muuttaminen, jonkun lehtiartikkelin kirjoittaminen tai salaisen asiakirjan saaminen. Se on sen kohteena olevan henkilön heikkouksien hyödyntämistä oman valtion tarkoitusperiin.

Mutta eikö suomalainen Nato-juna näytä jo nyt olevan niin kovassa vauhdissa, että sitä eivät enää yksittäiset tiedustelu-upseerit voi pysäyttää?

Panschin sanoo, että operaatioiden menestymismahdollisuudet arvioidaan Moskovassa.

–  Jos joku tehtävä on, niin ei täällä [Suomessa] lähdetä muuttamaan sitä suuntaa. Toimitaan sen mukaan, mikä tehtävä on saatu.

Uusimmat

Fingerpori

comic