Uutiset

STTK:n Palola lämpenee kahden valtakunnansovittelijan idealle: "Järjestelmä kaipaisi uudistamista" – Etelärannassa kanta on viileämpi

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ehdotti Lännen Median haastattelussa, että valtakunnansovittelijoita olisi tulevaisuudessa kaksi ja että sovittelijan toimiston toimenkuvaa laajennettaisiin. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola lämpenee Elorannan avaukselle. Sen sijaan EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies suhtautuu Elorannan visioon kriittisesti.
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä valtakunnansovittelijan toimiston toimenkuvaa voisi kehittää.

Valtakunnansovittelijajärjestelmän kehittäminen kerää kannatusta ainakin toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n johdossa. Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ei lämpene ehdotukselle.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ehdotti Lännen Medialle antamassaan haastattelussa (1.9.), että Suomeen perustettaisiin toinen valtakunnansovittelijan virka. Samalla viran toimenkuvaa laajennettaisiin.

Toinen sovittelijoista voisi Elorannan mukaan olla työnantajapuolen ja toinen työntekijäpuolen nimeämä.

Myös STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä valtakunnansovittelijan toimistoa pitäisi kehittää. Palola kertoo, että hän on pohtinut samansuuntaisia muutoksia kuin Eloranta.

– Olen samaa mieltä, että näin vahvasti yhteen sovittelijapersoonaan keskittynyt järjestelmä kaipaisi uudistamista, Palola sanoo.

Mallia voisi ottaa Palolan mukaan Ruotsista, jossa työmarkkinariitojen sovittelusta vastaa Medlingsinstitutet. Naapurimaan virasto hoitaa myös muun muassa työmarkkinadatan keräämistä ja talouden kuvan analysointia järjestöjen päätöksenteon tueksi.

Palola on aiemmin pohtinut järjestelmän kehittämistä muun muassa Must Read -verkkojulkaisulle.

– Pidän Elorannan esitystä kannatettavana ja jatkopohdinnan arvoisena.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies on huomattavasti kriittisempi.

– En näe perusteluja näin isolle muutokselle. Malli, jossa olisi ”teidän” ja ”meidän” sovittelija, ei ole perusteltu. Nykyisessä yhden sovittelijan mallissa ajatuksena on, että sovittelijalla on eri osapuolten luottamus ja tämän tehtävänä on riitatilanteessa löytää ratkaisu kahden osapuolen välillä, Häkämies toteaa.

Valtakunnansovittelija vaihtui kesken kauden

Suomessa valtakunnansovittelijan virka on tällä hetkellä määräaikainen, ja sovittelija valitaan perinteisesti vuoroin työnantaja- ja työntekijäleiristä.

Tänä vuonna valtakunnansovittelija vaihtui, kun Minna Helle valittiin Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi kesken kauden. Helteen lähtö kirvoitti kritiikkiä työmarkkinajärjestöissä. Tällä hetkellä valtakunnansovittelijana toimii Vuokko Piekkala.

Palolan mukaan muutostarve ei kuitenkaan nouse pelkästään siitä, että sovittelijanvirasta voi lähteä kesken kauden.

– Laajempi tulopoliittisten ratkaisujen aikakausi on ohi, ja olemme menneet kohti toimialakohtaisuutta ja paikallisuutta. Tämä varmasti aiheuttaa tiettyä pohdintaa siitä, mikä instituutio keräisi dataa ja tekisi talousanalysointia. Viime aikoina Suomen Pankki on tarjonnut omaa osaamistaan ja asiantuntemustaan, mutta se ei ihan pankin perinteisiin tehtäviin sovi, Palola sanoo.

Häkämies on eri linjalla myös tässä asiassa. Toisin kuin Eloranta ja Palola, Häkämies ei innostu siitä, että valtakunnansovittelijan toimisto alkaisi kerätä taloustietoa työmarkkinaratkaisujen pohjaksi.

– Esimerkiksi kilpailukykysopimuksessa tukeuduttiin Suomen Pankkiin ja siihen oltiin tyytyväisiä. Suomen Pankilla on osaamista ja resursseja. Kyse on siitä, osataanko sen antaman tiedon pohjalta tehdä johtopäätöksiä. Tukeutuisin siis jatkossakin esimerkiksi Suomen Pankkiin.

Häkämies muistuttaa, että jos valtakunnansovittelijan toimiston toimenkuvaa laajennettaisiin, se vaatisi merkittävää resurssien lisäämistä.

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic