Uutiset Helsinki

STTK:n puheenjohtaja: Nelipäiväisen työviikon käyttöä edistettävä – "Onko palkan perusteena työaika vai voisiko se perustua tehtyyn suoritteeseen?"

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola näkee lyhennetyn työajan yhtenä ratkaisuna työelämän murroksiin. Viimeksi nelipäiväinen työviikko ja 6-tuntinen työpäivä nousivat keskusteluun kesällä, kun sittemmin pääministeriksi noussut Sanna Marin esitti niitä sdp:n tulevaisuuden tavoitteisiin.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo kantavansa huolta työuupumuksen yleistymisestä nuorten työntekijöiden parissa. Nelipäiväinen työviikko helpottaisi ongelmaa, Palola toteaa Kuva: Ossi Ahola / Arkisto
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo kantavansa huolta työuupumuksen yleistymisestä nuorten työntekijöiden parissa. Nelipäiväinen työviikko helpottaisi ongelmaa, Palola toteaa Kuva: Ossi Ahola / Arkisto

Nelipäiväisen työviikon käyttöönottoa tulisi edistää, sanoo toimihenkilökeskusjärjestön STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

– Olemme pohtineet työajan lyhentämistä esimerkiksi nelipäiväisen viikon tai vaihtoehtoisesti kuusituntisen työpäivän mallina.

Pohdintojen taustalla ovat ennen kaikkea työelämän murrokset ja tuottavuuden kasvu, Palola sanoo.

– Historiallisesti tuottavuuden kasvu on näkynyt työntekijöille palkkojen nousemisena ja työajan lyhentymisenä. Näin kasvu voisi näkyä jatkossakin.

STTK avasi keskustelua nelipäiväisestä viikosta jo 2017, kun se julkaisi aiheesta vierailijakirjoittajien tekemän pamfletin.

”Riittääkö työpaikkoja koko yhteiskunnalle?”

Työaikaa lyhentämällä työtä ensinnäkin jakautuisi nykyistä useammille, Palola perustelee.

– Tulevaisuudessa polttava kysymys on, riittääkö työpaikkoja koko yhteiskunnalle. Jo nyt osalla on liikaa ja toisilla liian vähän töitä.

Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyneisyys taas merkitsevät Palolan mukaan sitä, että huoltosuhteen ylläpitäminen pidentää työuria väistämättä loppupäästä. Lyhyempi työaika turvaisi sitä, että ”se vähenevä porukka jaksaisi entistä pidempään työelämässä”.

Erityisesti Palola sanoo kantavansa huolta siitä, että työssä jaksamisessa on ongelmia entistä nuoremmilla. Työntekijät uupuvat ja joutuvat vaikeimmissa tilanteissa jopa sairauseläkkeelle.

– Jotain työelämässä pitäisi tehdä. Työajan lyhentäminen voisi olla yksi ratkaisuista työssä jaksamiseen.

Sama koskee raskasta fyysistä työtä tekeviä ja esimerkiksi vuorotyöläisiä, Palola sanoo.

Osittain kyse on puhtaasti arvokysymyksestä vapaa-ajan ja työmäärän suhteesta.

– Varsinkin nuoret sukupolvet ja koulutetut ihmiset arvostavat vapaa-aikaa huomattavasti aiempaa enemmän ja haluavat enemmän aikaa perheilleen ja läheisilleen. Tästä on käytävä keskustelua, Palola sanoo.

Palola toteaa, että STTK ei ole tekemässä varsinaista esitystä nelipäiväiseen viikkoon siirtymisestä, vaan järjestö pohtii työajan lyhentämistä ratkaisuna useisiin työelämän muutoksesta seuraaviin ongelmiin.

Marin esitti 4-päiväistä viikkoa kesällä

Keskustelu työajan lyhentämisestä nousi viimeksi esille kesällä, kun silloinen liikenne- ja viestintäministeri, nykyinen pääministeri Sanna Marin (sd.) toivoi nelipäiväisen työviikon nostamista puolueensa tulevaisuuden tavoitteisiin.

Sdp:n 120-vuotisjuhlassa puhunut Marin perusteli keskustelunavaustaan STTK:n Palolan tavoin tuottavuuden kasvulla, jonka höydyn pitäisi Marinin mukaan koitua ”tavallisille ihmisille”.

– 4 päivän työviikko tai 6 tunnin työpäivä elämiseen riittävällä palkalla on tänään ehkä utopiaa, mutta voi olla tulevaisuudessa totta, Marin kirjoitti kesällä Twitterissä.

Tammikuussa lukuisat eurooppalaiset lehdet uutisoivat virheellisesti, että Suomi ottaa nelipäiväisen työviikon käyttöön tuoreen pääministerin johdolla, vaikka kyse oli todellisuudessa samoista kesän kommenteista.

Palkkaperuste: työaika vai tehty suorite?

Jos työaika lyhenee, miten käy palkoille?

Palolan näkemys on, että lyhennetystä työajasta tulisi saada yhä täysi palkka.

– Mutta ymmärrämme, että ihan tällaisenaan se tuskin on mahdollista, eivätkä työantajat siihen suostuisi.

Kysymys riittävästä toimeentulosta on samalla Palolan arvion mukaan lyhennetyn työajan suurin ongelmakohta.

Palola katsoo, että kun työelämä muuttuu, jossakin vaiheessa on punnittava sitä, mihin palkkajärjestelmämme perustuu.

– Onko palkan perusteena kaikilla aloilla aina työaika, vai voisiko se perustua tehtyyn suoritteeseen?

Kaikille aloille ja työtehtäviin lyhennetty työaika ei sovi, Palola sanoo. Esimerkiksi terveydenhuollossa työtä on ympäri vuorokauden, eikä tekijöitä välttämättä riittäisi lyhennetyllä työajalla.

Tuottavuus sakkaa

Siirtymisessä lyhennettyyn työaikaan kuluu pikemmin kymmeniä vuosia kuin vuosia, Palola arvelee.

– Toivoisin, että nyt 1–5-vuotiaat lapsenlapseni näkisivät tämän, kun he astuvat työelämään.

Viime vuosina tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa heikkoa. Kannattaako tällaisissa oloissa pohtia nelipäiväisyyttä?

– Olen tässä asiassa aika puhdasoppinen eli lyhennettyyn työaikaan pääseminen edellyttäisi nopeampaa tuottavuuskasvua, Palola vastaa.

Palola kiittelee yrityksiä, joissa kokeillaan lyhennettyä työaikaa oma-aloitteisesti.

Tällä hetkellä esimerkiksi mainostoimisto Wörksillä on käynnissä kaksi kuukautta kestävä kokeilu nelipäiväisestä viikosta. Palkkaa maksetaan täydeltä ajalta.

Palola arvelee, että kokeilusta saatujen kokemusten kautta lyhennetty työaika voitaisiin kirjata ensin joihinkin työsopimuksiin ja lopulta lainsäädäntöön asti.

Ennen kaikkea tarvitaan rohkeutta työelämän osapuolilta, Palola sanoo.

– Vastustusta oli varmasti silloinkin, kun siirryttiin kuusipäiväisestä viikosta nykyiseen, mutta tässä ollaan.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic