Uutiset

Stuk antaisi yhden reaktorin luvalla oikeuden rakentaa useampia samanlaisia pienydinvoimaloita

Suomessa pohditaan parhaillaan, pitäisikö pienydinvoimaloiden rakennuttajan hakea lupaa kullekin voimalamoduulille erikseen, vai riittääkö yksi lupa kaikille samaan yhteyteen rakennettaville voimaloille. Kuva Olkiluodosta. Kuva: Arno Juutilainen

Suomessa pohditaan parhaillaan, pitäisikö pienydinvoimaloiden rakennuttajan hakea lupaa kullekin voimalamoduulille erikseen, vai riittääkö yksi lupa kaikille samaan yhteyteen rakennettaville voimaloille.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä työryhmän uudistamaan ydinvoimaloita koskevaa lainsäädäntöä. Nykyisin kullekin voimalalle pitää hankkia tarvittavat luvat erikseen.

–  Asian ydin on, että onko meillä luvitusjärjestelmässä mahdollisuus muuttaa käytäntöä, sanoo työryhmän puheenjohtaja teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hänen mukaansa tässä yhteydessä katsotaan tulevaisuuden teknologioita kuten pienydinvoimaloita. Nykyinen ydinenergialaki on 1980-luvulta.

–  Aika paljon näyttää olevan kiinnostusta lämpövoimapuolella sen vuoksi, että fossiilisista polttoaineista luovuttaessa energiayhtiöt joutuvat pohtimaan vaihtoehtoja. Kiinnostuksen määrä on ollut yllättävääkin, mutta kaupallisesti valmiita hyväksyttyjä reaktoreita ei ole vielä saatavilla, Heikinheimo kertoo.

Lämpövoimassa päästöttömyys on hankala asia, sillä päästöttömät tuuli- ja vesivoima tuottavat vain sähköä, ei lämpöä.

Pien- eli SMR-ydinvoimaloiden teho on kymmenistä muutamaan sataan megawattia. Olkiluodon kolmosreaktorin teho on 1  600 megawattia. Pienreaktori voi toimia yksistään, tai niitä voi koota useampia yhteen. Ne voivat tuottaa sähköä tai lämpöä tai molempia.

Myös laitospaikka tulisi luvittaa

Säteilyturvakeskuksen (Stuk) pääjohtaja Petteri Tiippana kertoo, että pienreaktoreiden luvituksessa on otettava huomioon viranomaiskäsittelyn joustavuus.

–  Lähtökohta on se, että kun haetaan yhdelle reaktorille lupaa rakentaa ja käyttää, silloin pitää käsitellä myös sitä, että sinne tulee useampia samanlaisia reaktoreita, Tiippana muistuttaa.

Hänen mukaansa pienreaktorimoduuleiden luvittaminen yksi kerrallaan ei ole tarkoituksenmukainen tapa. Pitää miettiä, että luvitusratkaisussa reaktorityyppi luvitetaan kerralla. Tällöin reaktori saisi tyyppihyväksynnän käytettäväksi Suomessa.

–  Energiayhtiö voisi valita, kuinka monta sellaista reaktoria yhtiö haluaa rakentaa, Tiippana sanoo.

Hän huomauttaa, että myös laitospaikka pitäisi luvittaa. Tällä hetkellä ydinenergialaki ei tunne tätä. Suomessa luvat myönnetään periaatepäätös- ja rakennuslupavaiheessa sekä käyttöönoton yhteydessä.

–  Monissa muissa maissa rakennuspaikan luvitus on ihan oma lupavaiheensa. Minusta tämä täytyy ottaa huomioon, kun ydinenergialain luvitusjärjestelmää arvioidaan.

Hänen mukaansa tulisi käsiteltäväksi, kuinka monta reaktoria kullekin laitospaikalle voisi tulla. Reaktorit voisivat sijaita myös hajautetusti. Esimerkiksi Helsingissä on lämpövoimaloita ympäri kaupunkia.

Suurta kansainvälistä kiinnostusta

Tiippana kertoo, että pienydinvoimaloista ovat kiinnostuneita perinteiset ydinvoimayhtiöt Fortum ja TVO, kunnalliset energiayhtiöt ja jossakin määrin prosessiteollisuus.
– Vaikutelma on, että siellä on varovaista kiinnostusta tai uteliaisuutta pienreaktoreita kohtaan, Tiippana sanoo. Hänen mukaansa kansainvälisesti kiinnostus on hyvinkin suurta. On maita, jotka hyödyntävät jo teknologiaa. Venäjällä on otettu hiljattain käyttöön kelluva Akademik Lomonosov -ydinvoimala.

Myös Kiina kehittää pienydinvoimaloita. Yhdysvalloissa luvitetaan parhaillaan yhtä pienreaktoria. Kanadassa on käynnistynyt useamman pienreaktorin viranomaiskäsittely, Tiippana kertoo.

Hiljattain myös ranskalaiset yhdessä yhdysvaltalaisen laitostoimittajan kanssa ilmoittivat olevansa lähdössä kehittämään pienreaktoria. Britanniassakin on kiinnostusta, ja siellä viranomaiset ovat perehtymässä erilaisiin teknologioihin.

Pienydinvoimaa kehittelevät perinteiset ydinreaktorivalmistajat, mutta mukana on uusiakin toimijoita kuten yhdysvaltalainen NuScale.

Käytössä iät ja ajat ydinsukellusveneissä

Pieniä ydinreaktoreita on ollut iät ja ajat käytössä ydinsukellusveneissä. Venäjällä on ollut pitkään ydinkäyttöisiä jäänmurtajia.

–  Venäjän kelluva reaktori perustuu näihin jäänmurtajareaktoreihin, jotka puolestaan perustuvat ydinsukellusveneiden reaktoreihin, Tiippana kertoo.

Venäjä suunnittelee myös maalla toimivia pienreaktoreita. Ne perustuvat uusimpiin jäänmurtajareaktoreihin, joita ollaan ottamassa koekäyttöön Pietarissa tämän kevään aikana.

–  Perusteknologia varmasti osataan, mutta kysymys on siitä, miten se saadaan toimivaan ja hyväksyttävään pakettiin, Heikinheimo arvioi.

Turvallisuustekijöitä voi hyödyntää paremmin

Tiippana korostaa, että pienreaktoreiden turvallisuuden täytyy olla vähintään yhtä hyvällä tasolla kuin nykyisillä suurilla reaktoreilla.

Hän kertoo, että laitostoimittajat painottavat pienreaktoreiden olevan jo lähtökohdiltaan turvallisempia kuin isot.

–  Näin voi olla, mutta emme ole eri tekniikoita syvällisesti katsoneet, Tiippana huomauttaa.

Hänen mukaansa hyvin sovellettuna passiivisia turvallisuustekijöitä voi hyödyntää paremmin kuin isoilla voimaloilla.

Stuk julkaisi tammikuun lopulla raportin pienreaktoreiden turvallisen käytön edellytyksistä. Raportti käsittelee uusien ydinvoimalaitostyyppien turvallisuuden arvioinnin ja luvittamisen erityiskysymyksiä.

Joustavuudesta suurimmat edut

Pienydinvoimaloilla on Tiippanan mukaan se etu suurin voimaloiden verrattuna, että ne ovat joustavampia käyttää. Suurissa voimaloissa on kerran vuodessa huoltoseisokki, jolloin voimala on pois tuotannosta.

Jo laitos koostuu useammasta reaktorista, polttoaineen vaihdon voi jaksottaa niin, että laitos tuottaa energiaa myös yhden reaktorin ollessa huollossa, Tiippana kertoo.

–  Joustavuuden ja käytettävyyden kautta moduulirakentamisesta tulevat isoimmat edut käyttäjälle, hän arvioi.

Uusimmat

Näkoislehti

25.11.2020

Fingerpori

comic