Uutiset

Sudanin Darfurissa tapettiin yli 60 ihmistä – Alueen surullinen menneisyys pitää sisällään joukkomurhan ja jatkuvia konflikteja

Darfurissa Sudanissa tapettiin vuonna 2003 alkaneessa konfliktissa yli 300 000 ihmistä. Väkivaltaisuudet siviilejä kohtaan ovat jatkuneet, ja viime viikonloppuna samalla alueella tapettiin yhteenotoissa kymmeniä ihmisiä. Darfur on jakautunut taisteleviin ryhmittymiin ja kärsii humanitäärisestä kriisistä.
Sudanin pääkaupungissa Khartumissa protestoitiin maan entisen presidentin Kuva: epa08518749
Sudanin pääkaupungissa Khartumissa protestoitiin maan entisen presidentin Kuva: epa08518749

Siviileihin kohdistuneiden hirmutekojen näyttämönä 2000-luvulla olleessa Darfurissa koetaan jälleen julmia väkivaltaisuuksia.

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto (OCHA) kertoi sunnuntaina, että yli 60 ihmistä kuoli ja melkein 60 loukkaantui aseellisessa hyökkäyksessä Darfurin alueella Sudanissa.

Hyökkäys tapahtui Masteri-kylässä Darfurin länsiosassa. Se oli yksi viime viikolla ilmoitetuista Darfurin välikohtauksista, joissa poltettiin useita kyliä ja taloja, ryöstettiin kauppoja ja markkinakojuja sekä vaurioitettiin infrastruktuuria, YK:n alainen toimisto kertoi.

Sudanin hallitus ei ole antanut virallista lausuntoa aseellisesta hyökkäyksestä.

Viimeaikoina Darfurissa on ollut levotonta

Sudanissa on nähty viimeaikoina useita väkivaltaisuuksia.

Lauantaina kuoli ainakin 20 ihmistä ja loukkaantui 22, kun tunnistamaton aseistettu joukko hyökkäsi eteläisessä Darfurissa sijaitsevaan kylään, Reuters uutisoi silminnäkijän kertoneen viikonloppuna.

Sunnuntaina puolestaan kolme ihmistä tapettiin viljelijöiden ja paimenten välisessä riidassa Al-Jarfin alueella pohjoisessa Darfurissa, kertoi maan uutistoimisto SUNA.

Viimeaikaiset väkivaltaisuudet Pohjois-Darfurissa johtivat Reutersin mukaan siihen, että viranomaiset julistivat heinäkuun puolivälissä hätätilan.

Sunnuntaina Sudanin hallitus sanoi, että se siirtää valtion eri turvallisuuspalveluiden joukkoja Darfuriin väkivaltaisuuksien takia.

Pääministeri Abdalla Hamdok sanoi tapaamisessa maan pääkaupungissa Khartumissa, että joukkoja tuodaan alueelle ”suojelemaan ihmisiä ja turvaamaan maatalouden viljelykausi”.

Darfurin konflikti johti satojentuhansien kuolemaan

Viimeaikaiset väkivaltaisuudet ovat erityisen huolestuttavia Darfurin synkän historian takia.

Vuonna 2003 alkoi Darfurin konflikti, kun kapinallisten ryhmittymät nousivat hallitusta vastaan.

Kapinalliset syyttivät hallituksen syrjivän niitä väestönosia, jotka eivät ole arabeja. Hallituksen joukot ja pääosin arabeista koostuvaa miliisi Janjaweed vastasivat kapinaan yrittämällä tukahduttaa sen.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Sudanin vapautusarmeija etsii jäänteitä palaneesta talosta eteläisessä Darfurissa syyskuussa 2004. Barka-kylän polttanut Janjaweed-miliisi tappoi arviolta 33 ihmistä hyökkäyksessä. Kuva: NIC BOTHMA
Sudanin vapautusarmeija etsii jäänteitä palaneesta talosta eteläisessä Darfurissa syyskuussa 2004. Barka-kylän polttanut Janjaweed-miliisi tappoi arviolta 33 ihmistä hyökkäyksessä. Kuva: NIC BOTHMA

Konfliktin aikana Furin, Zaghawan ja Masalitin kyliä pommitettiin ja poltettiin ja siviilejä tapettiin ja raiskattiin.

Noin 300 000 ihmistä tapettiin konfliktissa, YK arvioi vuonna 2008. Miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa.

Vielä vuosia konfliktin loppumisen jälkeen alueella on tarvetta humanitääriselle avulle. Aseelliset yhteenotot ovat jatkuneet.

Esimerkiksi 2019 arabiryhmittymät ja Masalit-yhteisö taistelivat keskenään. Aseelliset arabiryhmät hyökkäsivät joulukuussa läntisessä Darfurissa maansisäisten pakolaisten leiriin ja tappoivat kymmeniä ihmisiä, kertoo muun muassa Human Rights Watch. He myös tuhosivat kouluja ja polttivat koteja.

Entistä johtajaa syytetään kansainvälisessä rikostuomioistuimessa

Omar al-Bashiria, Sudanin entistä johtajaa, syytetään kansainvälisessä rikostuomioistuimessa Darfurissa tapahtuneista sotarikoksista, kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Syytteiden saamisen jälkeen al-Bashir jatkoi monta vuotta presidenttinä ja oli ensimmäinen istuva presidentti, jota vastaan kansanvälinen rikostuomioistuin asetti pidätysmääräyksen.

Al-Bashir kaappasi vallan demokraattisesti valitulta presidentiltä vuonna 1989. Hän oli vallassa vuoteen 2019, jolloin puolestaan Sudanin armeija kaappasi vallan.

YK:n alainen OCHA kertoi tiedotteessaan, että väkivallan lisääntyminen Darfurin alueen eri osissa johtaa ihmisten siirtämisen lisääntymiseen vaarantaen viljelykauden, aiheuttaen ihmishenkien ja toimeentulojen menetyksiä ja humanitaaristen tarpeiden kasvua. Pakolaisia leirillä Nyalassa, Darfurissa joulukuussa 2007. Kuva: PETER STEFFEN
YK:n alainen OCHA kertoi tiedotteessaan, että väkivallan lisääntyminen Darfurin alueen eri osissa johtaa ihmisten siirtämisen lisääntymiseen vaarantaen viljelykauden, aiheuttaen ihmishenkien ja toimeentulojen menetyksiä ja humanitaaristen tarpeiden kasvua. Pakolaisia leirillä Nyalassa, Darfurissa joulukuussa 2007. Kuva: PETER STEFFEN

Vuoden 2019 elokuussa puikkoihin astui väliaikaishallitus. Siihen kuuluu edustajia sotilashallinnosta ja oppositioryhmittymästä. Runsaan kolmen vuoden jälkeen on tarkoitus muodostaa demokraattisilla vaaleilla valittava hallitus.

Sudanin siirtymävaiheen hallitus neuvottelee kapinallisryhmien kanssa Darfurissa. Tavoiteena on rauhansopimus.

Aikaisemmat rauhansopimukset eivät ole onnistuneet kovin hyvin. Esimerkiksi 2006 vain yksi kapinallisryhmistä allekirjoitti rauhansopimuksen ja sekin jatkoi kapinaa myöhemmin.

Darfurin konflikti

Darfur on alue Afrikan kolmanneksi suurimman maan Sudanin länsiosassa.

Sudan sai itsenäisyyden Britanniasta 1956, jonka jälkeen maassa koettiin kaksi sisällissotaa pohjoisen ja etelän välillä.

Sisällissodat kestivät 21 vuotta ja rauhansopimus solmittiin 2005, mutta sotien vaikutukset Sudanin ja Etelä-Sudanin rajalla olevaan Darfurin alueeseen olivat raskaat. Alue jäi alikehittyneeksi ja jakautuneeksi.

Suurin osa Darfurin asukkaista on muslimeja, mutta väestö jakaantuu arabeihin ja useisiin ryhmiin, kuten masaliteihin, zaghawoihin, fureihin ja tamoihin.

Vuonna 2003 kaksi kapinallista ryhmittymää Sudanin vapautusarmeija sekä Oikeus ja tasa-arvo -liike aloittivat kapinan Sudanin hallitusta vastaan. He vaativat sen Darfurin väestönosan, joka ei ole arabeja, sorron ja taloudellisen syrjinnän lopettamista.

Sudanin silloinen presidentti Omar al-Bashir vastasi antamalla tukea ja rahoitusta Janjaweed-miliisille, joka taisteli kapinallisia ja siviilejä vastaan.

Hyökkäys johti 300 000 ihmisen kuolemaan. Yli 2,5 miljoonaa joutui jättämään kotinsa.

YK:n mukaan arviolta 3,2 miljoonaa, noin puolet, ihmisistä Darfurissa nojaa humanitaariseen apuun ruuan, terveydenhuollon, puhtaan veden ja monien muiden palveluiden osalta.

 

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic