Uutiset

Suden ulosteiden keruu käynnissä – DNA:n avulla tietoa laumojen ja yksilöiden määrästä

Suden ulosteita kerätään tämän talven aikana tutkimustarkoituksiin Lounais-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Ulosteista voidaan DNA-tiedon avulla määrittää susiyksilöt, ja alueet on valittu tutkimustarpeen mukaan.

-Suomessa olisi useita kiinnostavia tutkimusalueita, mutta tähän keräykseen valittu ne, joista tarvitaan tietoa sekä laumojen ja yksilöiden määristä, kertoo vs. riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta.

Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus organisoivat näytteiden keruun vapaaehtoisverkoston kautta Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa.

Etelä-Pohjanmaa on keräysalueena uusi, ja siellä vapaaehtoisverkostoa rakennetaan parhaillaan. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla keräyksiä tehdään muun muassa Karvia-Jalasjärvi, Karijoki-Teuva, Närvijoki-Pörtom sekä Kärsämäki-Haapajärvi -alueilla.

Lounais-Suomessa eli Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeen Rengossa kerätään näytteet pääasiassa jo aikaisemmin luotujen verkostojen kautta.

Lisäksi Luonnonvarakeskus kerää käynnissä olevassa kehittämisprojektissa näytteitä joulu-maaliskuussa Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa ennalta valituilla reviireillä.

Suomen riistakeskus luo ja kouluttaa keräysverkoston vapaaehtoisista metsästäjistä ja luonnossa liikkujista.

-Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Riistakeskuksen aluetoimistoon tai alueen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilöihin. Kullakin keräysalueella on nimetty vastuuhenkilö, joka kokoaa ulostenäytteet ja toimittaa ne eteenpäin tutkittaviksi, Kursula lisää.

Susien ulosteita tunnistavat muut luonnossa liikkujat voivat toimittaa näytteitä alueiden keräysvastaavien kautta.

Ulostenäytteiden lisäksi DNA määritetään metsästetyistä ja muutoin kuolleista susista sekä pannoitetuista yksilöistä.

DNA-analyysi on tärkeä lisä susikannan arviointiin, joka perustuu pitkälti susihavaintoihin ja pantaseurantoihin. Jos näytteitä saadaan talven aikana tarpeeksi, DNA-tiedolla tarkennetaan kuva tietyn alueen susireviireistä, laumojen määrästä ja niissä olevien yksilöiden vähimmäismäärästä.

-Näytteitä tarvitaan muutamia kymmeniä kultakin alueelta, jotta saamme tarpeeksi tietoa arvion tekemiseen.

DNA-tietoja hyödynnettiin ensi kerran laajemmin kesäkuussa 2017 julkaistussa susikanta-arviossa.

Keräys alkoi marraskuun alussa ja päättyy 15. helmikuuta 2018. DNA-analyysit tehdään Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa.

Asiasanat

Uusimmat