Uutiset

Sukupuoliyhteys ilman suostumusta raiskauksen tunnusmerkiksi, lapseen kohdistuvasta teosta ankarampi rangaistus – professori: "muutokset oikeansuuntaisia"

Raiskausrikoksen tunnusmerkistöön halutaan kirjata suostumuksen puute. Vapaaehtoisuus tulisi selvityksen kohteeksi rikosprosessin kaikissa vaiheissa.
Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta koskeva mietintö luovutettiin tiistaina oikeusministeri Kuva: Silja Viitala
Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta koskeva mietintö luovutettiin tiistaina oikeusministeri Kuva: Silja Viitala

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa raiskausrikoksen muuttamista suostumusperusteiseksi. Se tarkoittaa sitä, ettei raiskaus enää edellyttäisi väkivaltaa tai sen uhkaa.

Muutos toteutettaisiin säätämällä raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.

Nykyisessä lainsäädännössä raiskauksena tuomittava teko edellyttää sukupuoliyhteyteen pakottamista käyttämällä joko väkivaltaa tai sillä uhkaamista tai käyttämällä hyväksi uhrin puolustuskyvyttömyyttä.

 


”Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle.”


 

Ehdotus on osa seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta. Sitä koskeva mietintö luovutettiin tiistaina oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.).

– Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle. Se on yksi keskeisistä perusoikeuksista, jonka turvaamiseen olemme sitoutuneet. Tästä ei voi tinkiä senttiäkään, ei milloinkaan, ei missään tilanteessa, oikeusministeri Henriksson sanoi mietinnön luovuttamistilaisuudessa.

Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen on jo vuosien ajan vaatinut suostumuksen puutteen kirjaamista raiskauksen tunnusmerkistöön. Hän näkee aiemmin Saksassa ja Ruotsissa tehtyjen päätösten kääntäneen suunnan myös Suomessa.

Niin kauan kuin näissä maissa vastustettiin suostumuksen tuomista lakiin, asiaa vastustettiin Suomessakin.

Saksassa suostumuksen puutteeseen pohjautuva laki tuli voimaan vuonna 2016 ja Ruotsissa kesällä 2018. Saksassa raiskaus määritellään sukupuoliyhteydeksi, joka tapahtuu vastoin henkilön havaittavissa olevaa tahtoa, Ruotsissa taas sukupuoliyhteydeksi, johon henkilö ei osallistu vapaaehtoisesti.

Vapaaehtoisuuden puuttumisesta keskeinen tunnusmerkki

Oikeusministeriön työryhmää johtaneen lainsäädäntöneuvoksen Sami Kiriakosin mukaan jatkossakin raiskauksena rangaistavaa olisi väkivallalla tai uhkauksella tehdyt teot. Uutta olisi se, että juuri vapaaehtoisuuden puuttuminen olisi raiskauksen keskeisin tunnusmerkki.

Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen luonnehtii seksuaalirikoksia koskevaan lainsäädäntöön esitettyjä uudistuksia ”oikeansuuntaisiksi”. Jos esitykseen jäi vielä aukkoja, ne tulevat esiin lausuntokierroksella. Kuva: Markku Ojala
Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen luonnehtii seksuaalirikoksia koskevaan lainsäädäntöön esitettyjä uudistuksia ”oikeansuuntaisiksi”. Jos esitykseen jäi vielä aukkoja, ne tulevat esiin lausuntokierroksella. Kuva: Markku Ojala

Vapaaehtoisuus tai sen puute voi työryhmän ehdotuksen mukaan ilmetä esimerkiksi sanallisen ilmaisun, eleiden tai muun toiminnan perusteella. Teon kohde voi myös olla täysin passiivinen, koska on pelkotilassa, voimakkaasti päihtynyt tai nukkumassa, jolloin hänellä ei ole mahdollisuutta muodostaa tai ilmaista tahtoaan.

Vapaaehtoisuuden puuttuminen olisi jatkossa keskeinen tunnusmerkki myös muissa seksuaalirikoksissa kuin raiskauksessa.

Lapsiin kohdistuvien rikosten rangaistuksia kiristetään

Suostumusperusteisuuden lisäksi työryhmä esittää useita muita uudistuksia lakiin.

Työryhmä ehdottaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiristämistä. Etenkin lapsiin kohdistuvien sukupuoliyhteyden sisältävien rikosten rangaistukset kovenisivat.

16-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevat säännökset erotettaisiin jatkossa aikuisia koskevista säännöksistä.

Työryhmä katsoo, että 12–15-vuotiaiden kyky päättää ryhtymisestä seksuaalisiin suhteisiin ja tekoihin on kehittymättömämpi kuin aikuisilla. Siksi lapsia suojattaisiin aikuisia laajemmin muun muassa niin, että pelkkä lapsen saaminen sukupuoliyhteyteen kehottamalla, houkuttelemalla tai taivuttelemalla olisi lapsenraiskaus, jos tekijä olisi lasta olennaisesti vanhempi ja kypsempi.

Sääntelyyn tulisi uutena 12 vuoden ehdoton ikäraja. Sitä nuorempiin lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot olisivat rangaistavia lapsenraiskauksena tai seksuaalisena kajoamisena lapseen. Lapsen vapaaehtoisuutta ei arvioitaisi.

Vähimmäisrangaistuksiin esitetään myös koventamista.

Lapsenraiskauksen vähimmäisrangaistukseksi ehdotetaan kahta vuotta vankeutta, kun se nykyisin on vastaavista teoista yksi vuosi.

Uusi säännös seksuaalisen kuvan levittämisestä

Työryhmän ehdotuksessa pakottaminen seksuaaliseen tekoon korvattaisiin uudella säännöksellä seksuaalisesta kajoamisesta. Se koskisi muita vakavia tekoja kuin sukupuoliyhteyttä. Rangaistusasteikko olisi neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.

 


Kokonaan uusi säännös koskee seksuaalisen kuvan levittämistä. Rangaistavaa olisi esittää ja levittää seksuaalista kuvaa tai videota ilman kuvassa esiintyvän henkilön lupaa.


 

Seksuaalisen ahdistelun kohdalla rangaistavuus laajenisi niin, että koskettelun lisäksi rangaistavana voitaisiin pitää esimerkiksi sanallista ahdistelua, itsensäpaljastamista tai ottamalla toisesta kuvan. Edellytyksenä tosin olisi se, että teko rinnastuu vakavuudeltaan kosketteluun.

Kokonaan uusi säännös koskee seksuaalisen kuvan levittämistä. Rangaistavaa olisi esittää ja levittää seksuaalista kuvaa tai videota ilman kuvassa esiintyvän henkilön lupaa.

Nykyisessä lainsäädännössä tällaisia tekoja arvioidaan kunnianloukkauksena tai yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä.

Teknologia mahdollistaa uudenlaisen häirinnän

Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen oli tiistai-iltapäivänä ehtinyt tutustua mietintöön vasta päällisin puolin.

 


Esitettyjä muutoksia Utriainen luonnehti oikeansuuntaisiksi.


 

Utriainen nosti esille suostumuksen puutteen lisäämisen raiskaustunnusmerkistöön ja lapsiin kohdistuvien tekojen ikärajojen palautuksen sekä sen, kuinka tiedonvälityksen kehitys on vaikuttanut myös seksuaalisen ahdistelun ymmärrykseen.

Teknologia mahdollistaa uudenlaisen häirinnän, ja se ollaan huomioimassa nyt myös laissa.

Esitettyjä muutoksia Utriainen luonnehti oikeansuuntaisiksi.

– En ole vielä perehtynyt yksityiskohtiin, mutta nämä kohdat, jotka on nostettu esille, ovat oikeita. Voi toki kysyä, jäikö esitykseen vielä aukkoja. Ne tulevat esiin kuitenkin myöhemmin lausuntokierroksella.

Työryhmän mietinnössä muutosten arvioidaan lisäävän vankeusrangaistuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Näin totesi myös osastopäällikkö Ari-Pekka Koivisto oikeusministeriöstä mietinnön luovutustilaisuudessa. Hän arvioi, että kun rikosten tunnusmerkistö laajenee, tutkittavaa tulee enemmän.

Takana monen vuoden keskustelu

Keskustelua Suomen raiskauslainsäädännönmuuttamisesta on käyty jo usean vuoden ajan.

Keskustelua on käyty etenkin siitä, tulisiko raiskauksen määritelmän perustua väkivallan sijaan suostumuksen puutteeseen.

Kaksi vuotta sitten Suomessa järjestettiin kansalaisaloite raiskauksen määrittelystä suostumusperäiseksi. Suostumus 2018 -kampanjaa tukivat useat nais- ja ihmisoikeusjärjestöt. Kansalaisaloite keräsi yli 50 000 nimeä ja eteni eduskuntakäsittelyyn. Asiasta käytiin lähetekeskustelu viime vuoden syyskuussa.

Kansalaisaloite eteni myös lakivaliokunnan pöydälle. Sieltä asia ei tosin edennyt, sillä oikeusministeriö oli jo huhtikuussa 2019 asettanut työryhmän valmistelemaan seksuaalirikoksia koskevan lain kokonaisuudistusta. Valiokunta ilmoitti joulukuussa, että kansalaisaloitteen käsittely keskeytetään toistaiseksi ja sitä jatketaan, kun hallituksen esitys kokonaisuudistuksesta on annettu eduskunnalle.

Vuonna 2018 silloinen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kritisoi suostumusperusteisuutta. Kuva: Ella Kiviniemi. Arkistokuva.

Suostumusperusteisuutta vastustaneiden mukaan ongelmia aiheuttaisi näytön osoittaminen, eli kuinka suostumus seksiin voidaan todistaa. Esimerkiksi vuonna 2018 silloinen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa suostumusperusteisen mallin olevan ”elämälle vieras”.

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos sanoi työryhmän työn aikana huolehditun siitä, ettei sääntelyllä aseteta rajoja sellaiselle aikuisten kanssakäymiselle, jossa toisen itsemääräämisoikeutta ei loukata.

Työryhmä katsoo, ettei ennen sukupuoliyhteyttä tai seksuaalista tekoa edellytettäisi ”nimenomaista tai määrätyllä tavalla ilmaistua suostumusta”. Olennaista olisi molempien osapuolten vapaaehtoinen osallistuminen. Tästä tahdosta voisi viestiä myös muulla tavalla kuin sanallisesti.

Työryhmän mukaan rangaistavuus edellyttäisi myös tahallisuutta. Teosta ei tekisi raiskausta se, että toinen osapuolista katuu myöhemmin vapaaehtoista osallistumistaan sukupuoliyhteyteen tai se, että hänen suhtautumisensa muuttuu kielteiseksi vasta sukupuoliyhteyden jälkeen.

Lain kokonaan uudistamisesta aikaa

Vaikka kysymys suostumuksesta on ollut Suomessa pinnalla parin viime vuoden ajan, Terttu Utriainen huomauttaa, että laajempaa keskustelua suostumusperusteisuudesta on käyty jo vuosikymmenten ajan.

Kysymys ei ole myöskään suinkaan vain Suomessa käytävästä debatista: keskustelu käynnistyi Yhdysvalloissa 1980-luvulla, ja asia tuli anglosaksisten maiden rikoslakeihin jo 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun vaihteessa.

Seksuaalirikoksia koskeva rikoslain luku uudistettiin Suomessa edellisen kerran kokonaan vuonna 1999. Sittemmin lakia on muutettu osittaisuudistuksin siten, että mikään säännöksistä ei enää ole alkuperäisessä muodossaan.

Seuraavaksi ehdotus lähtee lausuntokierrokselle. Lausuntoaikaa on syyskuulle asti, jonka jälkeen valmistelu jatkuu ministeriössä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan hallituksen esitys on tarkoitus tuoda eduskunnalle keväällä 2021.

Juttua päivitetty kello 17: lisätty Terttu Utriaisen kommentit ja uutta tietoa Suomen lainsäädännön uudistuksesta.

Uusimmat

Näkoislehti

8.8.2020

Fingerpori

comic