Uutiset

Sunny Car Center -käräjillä kiistellään ulkomaille lähteneistä miljoonista – pesänselvittäjä: "Tässä on klassinen oikeuskysymys"

-Kaikki olisi ihan hyvin ilman tätä, toteaa Iisakki Kiemunki.

Kiemunki on toinen vastaajista pieleen menneessä Sunny Car Center -autotalokeskusta koskevassa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, jonka käsittely alkoi torstaiaamupäivänä Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa Hämeenlinnassa.

Sunny Car Center -yhtiön (SCC) konkurssipesä vaatii yhteisvastuullisesti yli kuuden miljoonan euron korvauksia yhtiön entiseltä toimitusjohtajalta ja hallituksen puheenjohtajalta Markku Ritaluomalta ja yhtiön hallituksessa 2012–2014 toimineelta hämeenlinnalaiselta entiseltä kunnallispoliitikolta Kiemungilta (sd.).

Markku Ritaluoman asianajaja Tuula Ylisen mukaan Ritaluoma on Floridassa Yhdysvalloissa oikeudenkäynnin ajan. Hän kuitenkin osallistuu oikeudenkäyntiin videoyhteyden välityksellä.

Ritaluoma oli etäyhteyden kautta läsnä jo oikeuden alussa. Häntä on määrä kuulla huomenna perjantaina.

Julkisselvittäjä: “Klassinen oikeuskysymys”

Haasteen mukaan kyse on siitä, että yhtiön ja sittemmin konkurssipesän ulottumattomiin olisi ulkomaille varoja siirretty miljoonien eurojen arvosta. Oikeudessa selvitetään, ovatko yhtiön johtaja ja sen hallitus toimineet osakeyhtiölain mukaisesti ja riittävän vastuullisesti firman varojen hoidossa.

Kyse on ulkomaille tehdyistä varojen siirroista vuosina 2013–2014. Julkisselvittäjä Jorma Tuomaala nosti siviilikanteen, koska varojensiirron syyt olivat hänestä epäselvät.

-Tässä on klassinen oikeuskysymys siitä, millaista huolellisuutta vaaditaan henkilöltä, joka hoitaa toisten asioita, Tuomaala totesi asian esittelyssä.

Alun perin vahingonkorvaussummat olivat yli 6 miljoonan suuruisia. Oikeudessa luetussa haasteessa korvaussummat oli kuitenkin madallettu. Ritaluomalle korvausvaatimukset ovat noin kuusi miljoonaa, Kiemungille tätä vähemmän.

Sekä Ritaluoma että Kiemunki ovat kiistäneet kanteen väitteet ja vaativat kanteen hylkäämistä. Kyse on riita-, ei rikosasiasta.

-Ovathan nämä kohtuuttomia vaateita, yhtään jos pohjaa siihen, mitä oikeasti on tapahtunut, Kiemunki sanoi ennen oikeudenkäynnin alkua torstaina.

Oikeuden vastauksessaan Kiemunki kiisti, että olisi laiminlyönyt valvontavelvoitettaan. Hän kertoi vastauksessaan tienneensä ainoastaan yhdestä rahansiirrosta ulkomaille.

-Kiemunki on hoitanut hallituksen jäsenen tehtävää huolellisesti, eikä hän ole pitäytynyt passiivisena, hänen vastauksessaan tiivistettiin.

Sekä Ritaluoma että Kiemunki toteavat, ettei heillä ole taloudellista mahdollisuutta selviytyä korvausvaateista.

Ritaluomalle on myönnetty myös oikeusapua asian ratkaisua varten. Myös Kiemunki on hakenut oikeusapua.

“Huijauksen kohteeksi”

Ritaluoma totesi vastauksessaan, että hän on hoitanut Sunny Car Centerin asioita huolellisesti. Hän on kertonut joutuneensa kaikkiaan viiden huijauksen kohteeksi.

-Rahoittajien luotettavuutta on arvioitu koko ajan usean henkilön toimesta, hänen vastauksessa sanotaan.

Hänen mukaansa varojensiirrolle on myös ollut taloudelliset perusteet. Tuomaala oli kuitenkin asian esittelyn yhteydessä kriittinen.

-Vastuuta ei voi delegoida, Tuomaala totesi.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus on varannut käräjäoikeuden käsittelylle kaikkiaan kahdeksan päivää. Loppulausunnot on määrä kuulla 13. maaliskuuta.

Autokauppakeskus, jota ei tullutkaan

Sunny Car Center -autokauppakeskusta alettiin puuhata Hämeenlinnaan vuonna 2010. Idean veturina oli liikemies Markku Ritaluoma.
Hämeenlinnan kaupunki oli mukana autokauppakeskusta valmistelevassa elinkeinoyhtiössä osakkaana. Suuren keskuksen kokonaisinvestointitarve on Ritaluoman mukaan ollut yli 100 miljoonaa euroa.
SCC-yhtiö solmi 16,3 hehtaarin kokoisesta maa-alueesta kaupat kaupungin kanssa keväällä 2014, mutta kaupunki ei koskaan saanut tonttirahojaan.
Loppukesästä 2014 julkisuuteen tuli vielä tieto, että Ritaluoma olisi hakenut rahoitusta tontille Sambian ex-presidentin leskeltä. Ritaluoman epäiltiin joutuneen huijauksen kohteeksi tehdessään rahansiirtoja rahoitusta varten. Hämeenlinnan kaupunki purki tonttikaupan.
Julkisuuteen tullut niin sanottu Sambia-vuoto oli peräisin hämeenlinnalaiselta kaupunginhallituksen jäseneltä, joka on tuomittu virkasalaisuuden rikkomisesta. Hänen tuomiostaan on valitettu eli se ei ole vielä lainvoimainen.
Käräjäoikeus asetti yhtiön lopulta verottajan hakemuksesta konkurssiin syksyllä 2015. Tonttia koskeva maa on sittemmin kaavoitettu uudelleen ja tonttimaata merkannut korkea mainostorni purettu.
Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa on torstaina alkavan käsittelyn lisäksi neljä muuta oikeuskannetta vireillä pesänselvitykseen liittyen.

Asiasanat

Uusimmat