Uutiset

Suojelupoliisi: Turun terrori-iskun tekijästä etukäteen saatu vihje ei riittänyt salaisiin tiedonhankintakeinoihin

Vuosi 2017 jää historiaan Suomessa tapahtuneesta ensimmäisestä radikaali-islamistisesta terrori-iskusta Turussa. Suojelupoliisi nosti terrorismin uhkatasoa viime kesänä, ja sen jälkeen uhkataso on pysynyt ennallaan, tasolla kohonnut.

-Valitettavasti ei ole merkkejä siitä, että uhkataso Suomessa olisi laskemassa, vaikka Isilillä ei ole enää maa-alueita Irakissa eikä Syyriassa, suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoi esitellessään suojelupoliisin viime vuoden vuosikirjaa.

Suojelupoliisin mukaan terrorismin uhka on muuttamassa muotoaan.

-Ihmiset, jotka ovat olleet valmiita tähänkin asti taistelemaan tämän radikaali-islamistisen ideologian puolesta, etsivät nyt uutta toimintamuotoa.

Merkittävää vierastaistelijoiden paluuta Suomeen ei ole kohdistunut.

Suomeen välitetään kuitenkin laajasti suomenkielistä ääri-islamilaista propagandaa.

Noin puolet suojelupoliisin voimavaroista menee terrorismin torjuntaan. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä suojelupoliisilla on noin 370.

Vihjeiden käsittely käytiin läpi

Turun terrori-iskun jälkeen suojelupoliisi kävi läpi vihjeiden käsittelyprosessinsa. Pelttarin mukaan tekijän radikalisoitumisesta saatu vihje oli suojelupoliisin ja ilmeisesti myös keskusrikospoliisin ja Lounais-Suomen poliisin käytössä.

Pelttarin mukaan yksittäiset vihjeet eivät kuitenkaan ole suojelupoliisin terrorismin torjunnan keskeinen tietolähde, vaikka ne ovatkin tärkeitä.

-Turun tapauksessa meille tullut vihje ei sinällään valitettavasti oikeuttanut meitä kohdehenkilön salaiseen tiedonhankintaan, eikä meillä ollut edellytyksiä jatkaa tiedonhankintaa.

Pelttarin mukaan suojelupoliisi kirjasi vihjeen asianmukaisesti, mutta tekijää ei siten ehditty siinä tilanteessa seurata niin, että se olisi johtanut iskun estämiseen

-Meillä oli runsaasti muuta, konkreettisempaa operatiivista tietoa terrorismiin liittyen Turun alueella. Siksi voimavaramme kohdennettiin toisiin henkilöihin.

Suojelupoliisin apulaispäällikön Seppo Ruotsalaisen mukaan salaisten tiedonhankintakeinojen käyttö edellyttää, että kohdehenkilö sidotaan johonkin rikokseen.

-Kohdistamme resurssit niihin henkilöihin, jotka on arvioitu vaarallisiksi ja jotka voidaan kytkeä esimerkiksi rikoksen estämiseen tai paljastamiseen tai kansainväliseen terrorismiin. Tämä on se kohdejoukko, johon salaiset tiedonhankintakeinot kohdistetaan.

Kyberhyökkäykset arkipäivää

Suomen turvallisuusympäristön muutokseen vaikuttaa lähialueiden kehitys. Kriittinen infrastruktuuri on haavoittava, koska riippuvuus erilaisista tietoverkoista kasvaa koko ajan.

-Rajojen ulkopuolelta tehdyt kyberhyökkäykset ovat arkipäivää myös Suomessa. Verkottuneessa maailmassa hyökkäys on helppo toteuttaa mistä tahansa Suomen rajojen ulkopuolelta. Sen avulla voidaan edullisesti hankkia suuri määrä tietoja samalla, kun kiinni jäämisen riski on pieni, Pelttari sanoi.

Näissä kyberhyökkäyksissä on Pelttarin mukaan mukana myös valtiollisia toimijoita. Suomesta pyritään niiden avulla varastamaan niin valtiollisia tietoja kuin myös yritysten tietoja.

-Kybervakoilu on merkittävä uhka paitsi Suomen valtion turvallisuudelle, myös koko suomalaiselle tietopääomalle.

Viranomaisten kyky torjua kyberhyökkäyksiä on Pelttarin puutteellinen, koska suomalaisilla viranomaisilla ei vielä ole pääsyä tietoverkkoihin. Eduskunnassa käsiteltävät tiedustelulait parantaisivat tältäkin osin viranomaisten toimintamahdollisuuksia.

Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjää

Suomeen kohdistuvia vakoilu- ja vaikutuspyrkimyksiä havaitaan jatkuvasti.

-Vieraat valtiot pyrkivät värväämään sellaisia henkilöitä, jotka voivat vaikuttaa suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon. Viime vuonnakin suojelupoliisin tietoon tuli konkreettisia tapauksia värväysyrityksistä.

Värväysyritykset kohdistuvat erityisesti nuoriin nouseviin päättäjiin sekä heidän lähipiiriinsä ja avustajiinsa.

Pelttarin mukaan erityisesti Venäjän tiedustelupalvelut ovat aktiivisia Suomessa, mutta Suomi kiinnostaa myös muita suurvaltoja.

Kotimainen ääriliikehdintä ei sen sijaan Pelttarin mukaan uhkaa kansallista turvallisuutta. Se aiheuttaa kuitenkin katuväkivallan uhkaa, jonka torjuminen kuuluu paikallispoliisille.

Asiasanat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic