Uutiset

Suomalainen ei haluaisi muuttaa työn perässä – Janne Härmä on poikkeus

Janne Härmä aikoo muuttaa työn perässä Hämeenlinnaan, kunhan sopiva asunto löytyy. Hän asuu vielä toistaiseksi Lahden kupeessa Hollolassa.

-Olen asunut koko ikäni Lahden seudulla. Muuttopäätös oli vaikea, 29-vuotias Härmä sanoo.

Hän aloitti työt aliupseerina Hämeen rykmentissä Lahdessa vuonna 2009. Rykmentti lakkautettiin vuonna 2014 ja Härmä sai siirron Panssariprikaatiin Hattulaan.

Lakkautuspäätös oli Härmälle shokki. Hän alkoi miettiä vaimonsa kanssa, mitä tehdä.

-Ajoin ensin vuoden verran parin tunnin työmatkat päivittäin. Sitten päätimme vaimon kanssa, että voisimme muuttaa.

Perheeseen syntyi toinen lapsi ja perhe päätti vielä jäädä Hollolaan. Toissa syksynä pari kuitenkin erosi ja Härmä alkoi miettiä muuttoa uudelleen.

Hän toteaa, että tutusta kaupungista lähtö on vaikeaa. Lapset, ystävät ja perhe on Lahden seudulla.

-On iso päätös lähteä ja alkaa tutustua uuteen kaupunkiin. Tukiverkkoni ei ole kohta enää vieressä, Härmä miettii.

Muutto on vaikea paikka

Nordean tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vain alle kolmasosa työikäisistä suomalaisista olisi valmis muuttamaan työn perässä, jos he jäisivät työttömäksi.

Lähes puolet vastaajista ei halua muuttaa ja neljäsosa ei tiennyt, miten toimisi.

Tutkimuksesta selvisi, että muuttohalukkuudessa ei ole suuria eroja alueiden tai asumismuotojen välillä. Vuokra-asunnoissa asuvat ovat yhtä haluttomia muuttamaan työn perässä kuin omistusasunnossa asuvatkin.

-Tieto oli yllättävä. Luulisi, että vuokra-asunnosta olisi yksinkertaisempaa lähteä, mutta kyse onkin paikkakuntaan sitoutumisesta, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo.

Niistä, jotka olisivat halukkaita muuttamaan työn perässä, joka neljäs olisi valmis muuttamaan yli tuhannen kilometrin päähän.

-Alle 40-vuotiaista työn perässä muuttajista joka kolmas oli valmis muuttamaan ulkomaille.

14 prosenttia vastaajista oli valmis muuttamaan enintään sadan kilometrin päähän ja 21 prosenttia enintään 300 kilometrin päähän.

Muuttohalukkuus lisääntyy koulutuksen myötä. Korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat innokkaimpia muuttajia.

Yhteiskunta voisi vähän auttaa

Nordea teetti tutkimuksen, koska pankkia kiinnostaa, mitä suomalaiset tekevät, ja miksi. Kärkkäisen mukaan pankin on kuitenkin vaikea vaikuttaa siihen, miten ihmiset liikkuvat.

-Mutta yhteiskunta voi siihen vaikuttaa.

Kärkkäinen itse kiinnostui aiheesta, kun talouspolitiikan arviointineuvoston viimevuotisessa raportissa kiinnitettiin huomiota työvoiman alueellisen liikkuvuuden ongelmiin. Neuvosto oli sitä mieltä, että liikkuvuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi nuorten työttömien työnhakualuetta laajentamalla.

Ihmiset ovat kuitenkin erilaisissa tilanteissa.

-Patistelu ei ole toimiva keino, Kärkkäinen sanoo.

Mitä vahvemmat siteet paikkakuntaan, sitä vaikeampaa muuttaminen on, oli nuori tai vanha. Nordean tutkimuksen mukaan muuttohalukkuus alkaa laskea jo 26 ikävuoden jälkeen. 55–65-vuotiaat eivät juuri halua muuttaa työn perässä.

Muuttohaluttomuus haaste

Kärkkäinen toteaa, että muuttohaluttomuus on haaste tilanteessa, jossa työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. Työntekijöistä alkaa olla pulaa kaikkialla.

Siksi Kärkkäisen mukaan on huolestuttavaa, että niin harva suomalainen on valmis muuttamaan työn perässä.

-Jos työtön jää asuinpaikkakunnalleen etsimään töitä pitkäksi aikaa, työttömyys saattaa pitkittyä ja työllistyminen vaikeutua.

Yksi syy, joka vähentää muuttohaluja on varainsiirtovero. Kärkkäinen kertoo, että varainsiirtovero tutkitusti vähentää muuttamista.

-Ihmiset pysyvät asunnoissa, jotka saattavat olla heille liian isoja tai muuten epäsopivia.

Kärkkäisen mukaan muuttohaluja voisi lisätä lisäämällä porkkanoita, ei keppiä. Hän toteaa, että yksi yhteiskunnan myöntämä porkkana on ollut muuttoavustus, mutta silläkään keinoin ei ole ihmisiä saatu innostumaan muuttamisesta.

Kärkkäinen toteaa, että Oulun tilannetta oli mielenkiintoista seurata. Monelta tietotekniikka-alalla olleelta loppuivat työt. He alkoivat kuitenkin perustaa uusia yrityksiä ja lopulta Oulun asuntomarkkinoille se tarkoitti sitä, että hinnat laskivat.

-Asuinkustannuksia pitäisi tasoittaa ja hillitä asuntojen hintojen nousua. Uusia asuntoja pitäisi rakentaa kasvukeskuksiin, jotta asuntojen hintojen alueellista eriytymistä saadaan hidastettua. Se tasoittaisi hintoja ja lisäisi liikkuvuutta, Kärkkäinen pohtii keinoja lisätä muuttohalukkuutta.

Asiasanat

Uusimmat