Uutiset

Suomalainen maatalous ei pelastu vuorineuvoksen raportilla – selvitys voi kuitenkin lykätä liikkeelle välttämättömiä uudistuksia

Vuorineuvos Reijo Karhinen sai kesäkuussa pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) tehtävän laatia lista toimenpiteistä, joilla voitaisiin parantaa maatalouden yrittäjätuloa vuositasolla 500 miljoonalla eurolla. Kuva: Joel Maisalmi

“Arvostan keskustelua.”

Näihin Reijo Karhisen sanoihin tiivistyy torstaina julkaistun maatalouden kannattavuusselvityksen ydin.

Selvityksen tehneen Karhisen sanoma oli vastaus toimittajan kysymykseen, onko ajatus suomalaisten ruokien erottuvasta esillepanosta kaupoissa EU:n kilpailumääräysten mukainen.

Karhisen mukaan toive kotimaisten ruokien omista hyllyistä on tullut monessa kohtaa selvitystyötä esille, ja sen poisjättäminen lopputuloksesta olisi ollut vääryys. Asiasta on hänen mielestään tarpeen keskustella, vaikka sitä ei voisi sellaisenaan toteuttaakaan.

Ehkäpä joku kauppias jopa innostuu Karhisen ideasta, ja etsii sille toteuttamistavan, joka mahtuu direktiivien sisälle.

Asiakasdatat auki

Eräs Karhisen hyvältä kuulostavista ehdotuksista on kauppaketjujen asiakasdatan avaaminen korvauksetta viljelijöiden ja koko elintarvikeketjun käyttöön.

Tämä täytyy toki tehdä tietoturvan kärsimättä.

Suuret kaupparyhmät eivät ottaneet selvityksen yksityiskohtiin tuoreeltaan kantaa, vaan esimerkiksi K-ryhmä kertoi Twitterissä selvittävänsä, “miten voimme hyödyntää ehdotuksia”.

– Jaamme selvitystyösi ison kuvan. Lisää yhteistyötä ja katse voimakkaasti tulevaisuuteen, niillä rakentuu menestyvä ruokaketju, twiittasi puolestaan S-ryhmän SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

Pitkän uran OP-ryhmän johdossa tehneellä vuorineuvoksella voi olla tarpeeksi painoarvoa herättelemään ruokaketjun osapuolet unilukkarina yhteiseen ruokapöytään, jolla nimellä Karhinen visioimaansa keskustelufoorumia kutsuu.

Tukipolitiikka uusiksi

– Tiedostetaan ja tunnustetaan avoimesti, että tukipolitiikalla vaikutetaan rakenteisiin, elinkelpoisten tilojen kehittymiseen sekä niiden menestymiseen myös tukipolitiikan ulkopuolella. Lopetetaan näennäisviljelyn tukeminen.

Näin toteaa Karhinen raportissaan, ja samaa ovat sanoneet maanviljelijät jo pitkään.

Enemmistö heistä haluaa saada tuoton laadukkaista tuotteista, eikä kuitata tukia kasveista, joita ei tarvitse edes korjata pelloilta.

Selvitystyöstään 18 000 euron palkkion nostanut Karhinen ehdottaa, että tuen ehtona tilalta edellytetään riittäviä myyntituottoja, esimerkiksi 20 000 euroa vuodessa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi torstaina, että myös MTK pitää aktiiviviljelyn tukemista tärkeänä. Samaan hengenvetoon hän huomautti, että EU:n yhteinen tukipolitiikka rajoittaa Suomea huomattavasti.

Kannatettava on myös Karhisen malli maatalouden keskitetystä osaamis- ja palvelukeskuksesta. Maataloudessakaan neuvonta ja tutkimus eivät ole itseisarvoja, vaan niiden toiminnan täytyy näkyä entistä paremmin tilojen arjessa.

Entä miten suomalainen maatalous nostetaan Karhisen toiveiden mukaisesti digitalisaation, tekoälyn, alustatalouden ja avoimen datan hyödyntäjänä edelläkävijäksi maailmassa, jos simppelit verkkoyhteydetkin jumittavat yhä taajamien ulkopuolella, jossa maatilat usein sijaitsevat?

Byrokratiaa karsittava

Karhisen esitykset eivät tuo nopeita ratkaisuja alan kannattavuuskriisiin. Siinä tarvitaan toimivia markkinoita, rahoitusta ja osaavaa EU-politiikkaa – katovuonna kriisipakettejakin. Niitä laativat myös muut unionimaat, kuten Ruotsi viime syksynä.

Maatalousbyrokratian karsiminen on välttämätöntä.

Fingerpori

comic