Uutiset

Suomalainen näkee tulevaisuuden yhä synkempänä – kotiseudun menestykseen sentään löytyy hieman uskoa

Myönteiseen kehitykseen luottaa eniten akateeminen kaupunkilainen, perussuomalaisten tukija näkee koko maailman olevan turmion tiellä.
Kaupunkien kehitys arvioidaan muita alueita myönteisemmäksi. Kuva: SiljaViitala
Kaupunkien kehitys arvioidaan muita alueita myönteisemmäksi. Kuva: SiljaViitala

Kansalaiset arvioivat maailman, Euroopan ja Suomen tulevaisuuden kehittyvän 20–30 vuoden kuluessa huonoon suuntaan. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. Vastaajina oli hieman yli tuhat 18–79 -vuotiasta suomalaista.

Maailman uskoo kehittyvän huonompaan suuntaan 63 prosenttia, Euroopan 59 prosenttia ja Suomen 51 prosenttia vastaajista. Lähimpänä olevien alueiden kehitykseen uskotaan eniten, mutta vähän alle puolet odottaa kotimaakunnan ja kotikunnankin taantuvan.

KAKS:in asiamies Antti Mykkänen kertoo, että aivan vastaavaa tutkimusta ei ole heillä tehty aikaisemmin, mutta vertailukelpoista tietoa löytyy. Sen perusteella usko parempaan tulevaan on nyt aikaisempaa vähäisempää.

Mykkänen arvelee uskon lähialueiden kehitykseen olevan suurinta siksi, että oman maakunnan ja asuinkunnan asiat tunnetaan parhaiten.

– Maailmalta kerrotaan eniten uutisia kriiseistä, onnettomuuksista ja sodista eikä niinkään jonkun maan tai maanosan myönteisestä kehityksestä. Negatiiviset uutiset jäävät mieleen ja muokkaavat käsitystä maailmasta.

Miehet optimistisempia

Miehillä on optimistisempi näkemys kaikkien alueellisten kokonaisuuksien kehityksestä kuin naisilla. 18–30 -vuotiaiden keskuudessa on keskimäärää enemmän epätietoisia.

Hallituspuolueiden kannattajat ovat arvioissaan tulevasta vähemmän synkkiä kuin oppositiopuolueiden tukijat. Kokoomuksen ja vihreiden kannattajien mielenmaisema on jonkin verran keskimääräistä vähemmän lohduton. Näiden puolueiden kannattajat asuvat useimmin kaupungeissa, joiden kehitys arvioidaan muita alueita myönteisemmäksi.

– Perussuomalaisten tukijat ovat vakuuttuneimpia siitä, että kehitys on koko maailmassa ja myös kotimaassa kaikilta osin menossa turmiolliseen suuntaan. Tämä perussuomalaisten pessimistinen näkemys tulee ilmi kaikissa vastaavanlaisissa tutkimuksissamme, Mykkänen sanoo.

Koulutus näyttää lisäävän uskoa tulevaan: akateemisesti koulutetuista neljännes uskoo maailman kehittyvän kohti parempaa, vain peruskoulutuksen saaneista 13 prosenttia.

Oman kotikunnan tai -kaupungin parempaan huomiseen uskotaan eniten pääkaupunkiseudulla ja vähiten maaseudulla. Kotiseudun kehitykseen 18–30 -vuotiaat uskovat hieman keskimäärää useammin, 41–60 -vuotiaat muita ikäryhmiä vähemmän. Opiskelijoiden tulevaisuudenusko on suurempaa kuin työssä käyvien. Synkin arvio tulevasta saadaan työttömiltä.

Raha antaa uskoa

Ansiotasokin näkyy uskossa tulevaan. Yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevat luottavat niin maailman, Euroopan kuin koko Suomen hyvään kehitykseen muita tuloluokkia enemmän.

Kunnallisalan kehittämissäätiö aikoo tehdä vastaavan tutkimuksen jälleen neljän vuoden päästä. Mykkänen luonnehtii aikasarjaksi rakentuvaa tutkimusta mielialojen yleisilmapuntariksi.

– Alamme suunnata kyselytutkimuksiamme aikaisempaa konkreettisempaan suuntaan. Tammikuussa kysymme kansalaisten käsityksiä korruptiosta.

Näkoislehti

26.9.2020

Fingerpori

comic