Uutiset

Suomalainen pitää naapurin varautumista liiallisena hamstrauksena, mutta uskoo toimivansa itse järkevästi – "Vessapaperikuvat ovat hauskanpitoa ja itseironiaa"

Lännen Median kyselyn mukaan puolet suomalaisista katsoo, että kansalaiset ovat ylireagoineet koronaviruksen aiheuttamaan uhkaan. Viestinnän professorin mukaan tuhannet vessapaperikuvat kertovat kansalaiset luovuudesta ja huumorikuvat auttavat kestämään poikkeuksellista tilannetta.

Kun itse ostaa kaapit täyteen vessapaperia, kuivaelintarvikkeita ja käsidesiä, kyse on normaalista ja asiaan kuuluvasta varautumisesta.

Kun naapuri tai tuttava toimii samalla tavalla, kyse on ylimenevästä hamstrauksesta, joka herättää huvittuneisuutta ja kerää sadoittain somessa kiertäviä vitsikkäitä kuvia eli meemejä.

Lännen Median Taloustutkimukselta tilaama kyselytutkimus kertoo joka toisen suomalaisen ajattelevan, että muut kansalaiset ovat ylireagoineet koronaviruksen synnyttämään uhkaan.

– Monet ovat käyneet turhaan etsimässä makaronia tai jauhelihaa ja huomanneet, ettei läheskään kaikkia tavallisia tuotteita saa, vaan hyllyt ovat tyhjää täynnä. Silloin moni pitää ihmisten toimintaa ylireagointina, Taloustutkimus Oy:n tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen sanoo.

Taloustutkimus kysyi kansalaisten mielipiteitä asiasta 16.–17. maaliskuuta internet-paneelikyselynä. Kyselyyn on vastannut 1 364 täysi-ikäistä suomalaista.

Koko yhteiskuntaa koskevat toimet oikeanlaisia

Sen sijaan koko yhteiskuntaa koskevat koronaviruksen torjuntatoimenpiteet ovat olleet kansalaisten mielestä tilanteeseen nähden oikeanlaisia.

Lännen Median kyselyssä tätä mieltä oli 53 prosenttia vastaajista. Liian lievinä näitä toimenpiteitä piti 37 prosenttia vastaajista.

– Vain muutama prosentti oli sitä mieltä, että Suomi maana on ylireagoinut tilanteeseen, Rahkonen sanoo.

Nyt tehtyjen toimenpiteiden todelliset vaikutukset nähdään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kriisi on ohitse.

En minä, mutta ne muut

Erilaiset vitseiksi muokatut kuvat tyhjistä hyllyistä ja valtavista vessapaperirullaröykkiöistä alkoivat levitä sosiaalisessa mediassa viime viikon lopulla.

Informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen on itsekin jakanut erilaisia meemikuvia, jotta tunnelma poikkeusoloissa ei menisi liian vakavaksi.

– Vitsillä näitä kuvia olen jakanut. Ne ovat hauskanpitoa ja itseironiaa. Itsekin ostin vessapaperia varastoon, joten en ole aivan syytön hamstrauksessa, Oulun yliopistossa työskentelevä professori naurahtaa.

Se, että Lännen Median kyselyn mukaan muiden ihmisten toiminta koetaan ylireagointina, johtuu hänen mukaansa osin myös tutkimusmenetelmistä.

– Tiedämme, että ihmiset ovat haluttomia kertomaan negatiivisia ja pöljiä asioita itsestään. Siksi usein pyydetään kertomaan muista ihmisistä eli siitä, miten naapurit toimivat. Ihmiset selittävät asioita siten, että enhän minä, mutta ne muut, Karvonen sanoo.

Kiertävät kuvat ovat osa kansanperinnettä

Karvonen sanoo nostavansa hattua lukuisille kuville, joita ihmiset ovat toisilleen viime päivinä jakaneet.

Kuvissa vessapaperirullat ovat täyttäneet niin asekaapit kuin ostoskärryt. Tiedämme nyt senkin, että vessapaperirullat käyvät apuvälineinä kotijumpassa ja korvakorujen somisteina.

Karvonen itse on nauranut kuvalle, jossa Taru Sormusten Herrasta -elokuvan Klonkku pitelee käsissään vessapaperirullaa ja toistaa elokuvasta tutun lauseen ”My precious” (minun aarteeni).

– Pitää nostaa hattua sille luovuudelle, miten paljon kuvia vessapaperiaiheesta on keksitty. Kuvat kertovat myös siitä, että vakavasta asiasta nähdään myös humoristinen puoli, eikä meno ole kaikesta huolimatta mennyt liian vakavaksi. Asiat ovat todella huonosti silloin, kun mikään ei enää naurata.

Karvosen mukaan samanlainen ilmiö nousi pinnalle myös vuonna 2001, jolloin Lahden MM-hiihdot päätyivät dopingskandaaliin.

– Silloin kansalaiset keksivät vaikka millaisia Hemohes-lauluja kansanperinteen tyyliin. Kyse oli silloinkin siitä, että vakavasta aiheesta nähtiin myös humoristinen puoli.

Salaliittoteorioiden takana syvä epäilys eliittiä kohtaan

Koronaviruksen leviäminen on herättänyt henkiin myös erilaiset salaliittoteoriat. Niissä pohditaan sitä, kuka tai mikä taho viruksen on laittanut tahallaan liikkeelle. Salaliittoteoriat sekoittavat faktaa ja fiktiota, mutta totta ne eivät ole.

– Salaliittoteorioissa usein hallitus on aina loppujen lopuksi syyllinen. Salaliittoteorioita ruokkii syvä epäilys auktoriteetteja ja eliittiä kohtaan. Osalla on myös kapina päällä, jolloin viranomaisten ohjeet voidaan kokea yliampuvana vouhotuksena: eihän ennenkään ole tehty näin.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic