Uutiset

Suomalainen uskoo kansalaisaloitteen voimaan

Aktiivimallin ja sopeutumiseläkkeen kampitus kerää kannattajia.

Kansalaisaloitteet näyttävät vakiintuneen suomalaisten vaikuttamiskanavana, tai ainakin vaikuttamisen yrityksenä.

Erilaisia aloitteita on tehtailtu yli 680.

Toistaiseksi aloitteista on päässyt eduskunnan käsittelyyn 17 kappaletta. Niistä vain tasa-arvoista avioliittolakia kannattava laki on hyväksytty.

On povattu, että eutanasiasta voi tulla toinen aloite, joka saa sinetin Arkadianmäellä.

Nyt nettilinjat käyvät kuumana, sillä kansalaiset käyvät kannattamassa aloitetta, joka tähtää parjatun aktiivimallin kuoppaamiseen.

 Torstain aamupäivään mennessä nimiä on kertynyt yli 123 000.

Aktiivimallista alkoi joulun jälkeen valtava kohu. Moni kysyy, kuinka ihmeessä tässä näin pääsi käymään? On hyvä muistaa, että mallista uutisoitiin laajasti jo viime keväänä Martti Hetemäen työllisyystyöryhmän linjausten yhteydessä. Lisäksi hallituksen päätös työllisyyden edistämisestä tuntui hukkuneen joulukiireissä viinalain käsittelyn alle.

Pitkän linjan työmarkkinaveteraani Lasse Laatunen varoittaa päivän Iltalehdessä, että hallituksen virittämät ketunraudat uhkaavat laueta sen omille kynsille. Laatunen muistuttaa, ettei työttömyysturvan uusiminen ole kantanut kovinkaan kummoista hedelmää edellisten hallitusten aikana.

Hänen mukaansa on mahdollista, että aktiivimallista tulee lumipalloilmiö entisen ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) jätevesiasetuksen tapaan. Tämä asetus nostatti voimakkaan vastarinnan haja-asutusalueilla ja opposition sai tuulta siipiensä alle. Asetukseen tehtiin sittemmin monia lievennyksiä.

Joka tapauksessa malli tulee eduskunnan käsittelyyn, koska kokoon on saatu hulppeat kannattajaluvut.

Toinen ajankohtainen aloite koskee entisten kansanedustajien sopeutumiseläkkeitä. Aloite on kerännyt liki 61 000 nimeä.

Sopeutumiseläke nostetaan esille tasaisin väliajoin muistuttamaan kansaa epäoikeudenmukaisuudesta.

Kevan tilastojen mukaan sopeutumiseläkettä nostaa kolmisenkymmentä ex-edustajaa. Eläkkeen saavat ne ennen vuotta 2011 valitut edustajat, jotka ovat palvelleet yli seitsemän vuotta eduskunnassa. Eläkettä saa siihen asti, kunnes edustaja täyttää 65 vuotta.

Systeemi on mahdollistanut sen, että vaikkapa ex-ministereille on voinut kertyä useiden tuhansien eurojen eläkkeet. Tämä kismittää kansaa, joka on joutunut kiristämään vyötään moneen kertaan.

Sopeutumiseläkkeisiin on tarttunut eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) Hän kutsui joulukuussa eduskuntaryhmien puheenjohtajat koolle. Ensimmäinen palaveri pidettiin heti itsenäisyyspäivän jälkeen, mutta valmiita esityksiä ei vielä tullut.

Palaverin johtopäätös oli, että erilaisia vaihtoehtoja selvitellään puhemiehen johdolla. Niihin palataan myöhemmin.

Eläkkeisiin puuttuminen ei ole helppo rasti. Mahdolliset muutokset vaativat eduskunnassa laajaa yksimielisyyttä. Lisäksi on otettava huomioon perustuslaillisia näkökohtia. Ongelmaksi voi koitua se, miten voidaan takautuvasti puuttua etuisuuksiin.

Sopeutumiseläkkeiden vuosittainen potti ei ole sellainen summa, että sillä olisi valtiontalouteen kovinkaan suurta merkitystä. Kyse on enemmänkin eleestä.

Kun hallitus aloitti, korostettiin yhteisten säästötalkoiden merkitystä. Tällöin niillä kuuluisilla pienillä puroillakin on merkitystä.

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat