Uutiset

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Matkailun lisääminen olisi yksi lääke Pohjoismaiden tulehtuneisiin väleihin – Suomeen pitäisi saada lisää turisteja Skandinaviasta

Pandemia on ollut kova koettelemus pohjoismaiselle yhteistyölle. Kun koronavirus hellittää, Suomelle tarjoutuu mahdollisuus saada muiden pohjoismaisen kansalaisia kiinnostumaan maastamme turistikohteena. Barcelona on monelle skandinaaville tutumpi kaupunki kuin Helsinki, kirjoittaa toimitusjohtaja Kjell Skoglund.
Suomelle voi tarjoutua mahdollisuus saada muiden Pohjoismaiden kansalaisia kiinnostumaan maastamme turistikohteena, kun koronavirus ei enää rajoita matkustamista, kirjoittaa Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund. Kuvassa Uspenskin katedraali ja maailmanpyörä Helsingissä. Kuva: MAURITZ ANTIN
Suomelle voi tarjoutua mahdollisuus saada muiden Pohjoismaiden kansalaisia kiinnostumaan maastamme turistikohteena, kun koronavirus ei enää rajoita matkustamista, kirjoittaa Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund. Kuvassa Uspenskin katedraali ja maailmanpyörä Helsingissä. Kuva: MAURITZ ANTIN

Suurin osa suomalaisista on käynyt Ruotsissa, joko lomamatkalla, työasioissa tai tervehtimässä maahan muuttaneita sukulaisia. Moni on myös käynyt Tanskassa ja Norjassa. Kattavan mediaraportoinnin ansiosta tiedämme melko hyvin, mitä varsinkin Ruotsissa tapahtuu.

Tilanne näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta lännestä katsottuna. Yllättävän harva ruotsalainen on käynyt Suomessa, tanskalaisista puhumattakaan. Novuksen lokakuussa tekemän kyselyn mukaan vain 56 prosenttia ruotsalaisista harkitsisi viettävänsä ensi vuonna osan lomastaan Suomessa, jos pandemia ei rajoita matkustamista.

Kysely toteutettiin Suomen Tukholman-instituutin, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimeksiannosta.

Pandemia on tilapäisesti rikkonut matkustamisen perusedellytyksiä. Samalla Suomelle tarjoutuu mahdollisuus saada muiden Pohjoismaiden kansalaisia kiinnostumaan Suomesta turistikohteena. Aikaikkuna tämän kiinnostuksen herättämiseen tulee todennäköisesti olemaan lyhyt.

Suomeen ensi kertaa tulevien turistien määrän ei tarvitse olla iso

Suomea on vaikea markkinoida matkailukohteena varsinkin Ruotsissa niin kauan kun tartuntamäärissä on huomattavia eroja ja maiden välisessä liikenteessä on käytössä matkustusrajoituksia. Muita pohjoismaalaisia olisi saatava oivaltamaan Suomi matkailukohteena juuri siinä vaiheessa, kun Suomen matkustusrajoitukset ovat poistumassa ja ennen kuin ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset ja islantilaiset ehtivät palata pandemiaa edeltäviin matkustustottumuksiin.

Kun koronavirus ei enää rajoita matkustamista, on hyvin todennäköistä, että naapurimaidemme matkailijat suuntaavat katseensa taas kohti etelää. Siinä aikaikkunassa tarjoutuu mahdollisuus saada ainakin tietty määrä lomaa suunnitteleva skandinaaveja kiinnostumaan Suomesta matkailukohteena. Ympäristötietoisuuden kasvu ja lentoyhtiöiden heikentynyt tilanne saattavat edesauttaa asiaa.

Suomeen ensi kertaa tulevien turistien lukumäärän ei välttämättä tarvitse olla kovin iso, mikä on ehkä myös realistinen lähestymistapa. Matkailukohde, joka pystyy tarjoamaan hyviä ja jopa ainutlaatuisia kokemuksia, voi esimerkiksi sosiaalisen median kautta saada paljon näkyvyyttä ja myönteistä huomiota. Jossain vaiheessa tämä näkyy myös kasvavissa matkustajamäärissä.

Pahiten tahmeudesta ovat kärsineet raja-alueet

Kaikissa Pohjoismaissa on käyty keskustelua siitä, missä määrin pandemia ja siihen liittyvät rajoitukset ovat vaikuttaneet maiden välisiin suhteisiin ja eri tasoilla tapahtuvaan yhteistyöhön. Media on raportoinut jopa vihamielisestä suhtautumisesta vierailevia naapurimaan kansalaisia kohtaan.

Johtavat poliitikot ovat myös todenneet, että koronakriisi on rasittanut maiden välisiä suhteita. Samalla he ovat kuitenkin painottaneet, että yhteydenpito on ollut tiivistä sekä virkamiesten että ministereiden kesken.

Pandemian aiheuttamat toimenpiteet ja reaktiot kuvastavat pohjoismaisen yhteistyön tilaa: päätöksenteko ja yhteisten toimien koordinointi on hidasta eikä joustavuutta juurikaan löydy.

Pahiten tästä järjestelmien tahmeudesta ovat kärsineet raja-alueet, joilla ihmiset ovat tottuneet liikkumaan vapaasti rajojen yli. Suomessa tilanne on koetellut varsinkin Tornionlaakson ja Ahvenanmaan asukkaita, mutta sama ilmiö on esiintynyt myös monella muulla raja-alueella muissa Pohjoismaissa.

Yhteispohjoismainen koordinointi saa kannatusta

Koronakriisi on toiminut herätyskellona monessa asiassa, varsinkin konkreettisessa kriiseihin valmistautumisessa ja koordinoinnin tarpeellisuudessa naapurimaiden kanssa. Poliittiset päättäjät kaikissa Pohjoismaissa ovat todenneet, että maiden välistä yhteistyötä on vahvistettava tämän tyyppisten kriisien varalta.

Yhteispohjoismainen koordinointi pandemiavalmiuden vahvistamiseksi saa kannatusta myös kansalaisilta. Ruotsissa peräti 89 prosenttia vastaajista tukee Novuksen kyselyn mukaan koordinointia. Vastaava luku Suomessa on 58 prosenttia.

Kiinnostavaa on,että yhteinen valmistautuminen pandemian kaltaisiin kriiseihin saa enemmän kannatusta Ruotsissa kuin Suomessa. Suomalaisten mielipiteet selviävät Kantarin lokakuussa toteuttamasta kyselystä. Toimeksiantajina olivat Helsingin yliopisto, Kunnallisalan kehittämissäätiö, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ja Kansallismuseo.

Matkailu päivittäisi mielikuvat naapureista

Tehokas ja yhteisesti koordinoitu toiminta tulevissa kriiseissä hyödyttäisi kaikkia Pohjoismaita ja osoittaisi kansalaisille yhteistyön todellisen voiman.

Lisääntynyt matkailu ja kanssakäyminen Pohjoismaiden välillä vahvistaisivat yhteenkuuluvuutta ja toisivat mielikuvat naapureista tämän päivän tasolle. Esimerkiksi Suomeen liittyvät stereotypiat perustuvat usein noin 50 vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin varsinkin Ruotsiin muutti paljon suomalaisia työn perässä.

Kirjoittaja on Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja.

Uusimmat

Fingerpori

comic