Uutiset Helsinki

Suomalaiselta palkansaajalta vie 47 työpäivää kerryttää suuren pörssiyhtiön toimitusjohtajan yksi päiväpalkka – Pomojen palkat kirivät yhä kauemmas

Tänään maanantaina on niin kutsuttu paksun kissan päivä. Se tarkoittaa sitä, että suomalaisen palkansaajan alkuvuoden ansiot kipuavat tänään samaan summaan, mitä suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja saa yhdestä työpäivästä.
STTK:n laskujen mukaan suomalaiselta palkansaajalta vie 47 työpäivää ansaita sama summa, kuin mitä ison pörssiyhtiön toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä. Kuva: Pekka Aho
STTK:n laskujen mukaan suomalaiselta palkansaajalta vie 47 työpäivää ansaita sama summa, kuin mitä ison pörssiyhtiön toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä. Kuva: Pekka Aho

Suomalainen palkansaaja on ahkeroinut tänään 9. maaliskuuta peräti 47 työpäivän verran tänä vuonna. Tänä aikana keskiverto palkansaaja on tienannut suuren, pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päiväpalkan verran, kertoo STTK.

Vuotta aiemmin palkansaaja tarvitsi pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan ansaitsemiseksi 34 työpäivää. Pomojen palkat kirivätkin yhä kauemmas palkansaajien palkoista.

STTK on seurannut usean vuoden ajan suurten pörssiyhtiöiden ja palkansaajien välisen ansiosuhteen kehittymistä. Seuranta on saanut alkunsa brittiläisestä ”Fat Cat Daystä” eli paksun kissan päivästä.

STTK:n laskelmat perustuvat yhtiöiden julkisiin vuosikertomuksiin ja tilastokeskuksen tietoihin.

Suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansioiden mediaani oli vuonna 2018 2,3 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana yksityisen sektorin palkansaaja ansaitsi 40 975 euroa.

STTK kertoo huomioivansa laskelmissaan johtajien keskimäärin pidemmän työajan ja korostaa oikeudenmukaisen palkan ja palkitsemisen merkitystä.

– Emme vastusta tuloeroja, mutta niiden kasvun hillitseminen on tärkeää. Taloustieteellisen tutkimuksen perusteella pienehköt tuloerot lisäävät hyvinvointia ja talouskasvua. Jyrkät tuloerot hidastavat talouskasvua, altistavat populismin nousulle ja vahvistavat ääriliikkeitä, STTK:n ekonomisti Antti Koskela kuvaa.

STTK korostaa, että osuus tuloksesta kuuluu kaikille. Palkitseminen ei voi eikä saa olla vain ylimmän johdon etuoikeus.

Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on pienten tuloerojen maa.

– Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanne pohjautuu pieniin tuloeroihin. Tämä ei tarkoita, etteikö ahkeruudesta pidä palkita, ja etteikö kaikilla ole lupa menestyä ja tienata, Koskela sanoo.

– Nousukauden aikaiset huipputulokset eivät ole vain toimitusjohtajien ansiota, eikä noususta pidä palkita vain korkeinta johtoa.

STTK ehdottaa henkilöstön palkitsemiseen esimerkiksi tulospalkkausjärjestelmiä ja henkilöstörahastoja. Järjestö kannattaa palkka-avoimuuden lisäämistä.

– Työpaikoilla myös palkitsemisen perustelut on tehtävä näkyviksi, Koskela sanoo.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic