Uutiset

Suomalaiset vaatefirmat pärjäsivät huonosti yritysvastuullisuusvertailussa – suurin osa päätyi alimpaan kategoriaan

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisilla vaateyrityksillä on paljon parantamisen varaa vastuullisuudessa ja avoimuudessa. Tuotanto halpamaissa edellyttää toimia työolojen ja työntekijöiden riittävän palkan turvaamiseksi.
Kuluttajat ovat nykyisin yhä enemmän kiinnostuneita siitä, millaisissa oloissa vaatteita tuotetaan. Eetti ry. saa paljon tiedusteluja vaateyritysten vastuullisuudesta. Kuva: OUTI TORVINEN
Kuluttajat ovat nykyisin yhä enemmän kiinnostuneita siitä, millaisissa oloissa vaatteita tuotetaan. Eetti ry. saa paljon tiedusteluja vaateyritysten vastuullisuudesta. Kuva: OUTI TORVINEN

Suomalaiset vaatemerkit sijoittuvat huonosti avoimuuteen keskittyvässä kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa, sillä ne antavat heikosti tietoa esimerkiksi olosuhteista, joissa vaatteita tuotetaan halpamaissa. Jotkut yritykset eivät julkaise listaa tehtaista, joissa vaatteita valmistetaan eikä esimerkiksi tietoa työntekijöiden palkkatasosta työntekijöiden palkkatietoja ole saatavilla. Tiedot käyvät ilmi Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) tänään julkaisemasta selvityksestä.

– Läpinäkyvyydessä on yrityksillä paljon kehitettävää. On valtavan paljon hyviä brändejä, mutta yritysten verkkosivuilta löytyy vain vähän tietoa. Meille tulee paljon kyselyitä yritysten vastuullisuudesta, kertoo vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme Eettisen kaupan puolesta ry:stä.

Selvityksessä oli mukana 23 suomalaista vaatemerkkiä, joita vertailtiin yli 1 500:aan kansainväliseen brändiin. Siinä sovellettiin kansainvälistä Rank a Brand -kriteeristöä. Pisteitä vaatemerkit saivat sen perusteella, miten avoimesti ne kertoivat nettisivuillaan toimistaan vastuullisen tuotannon varmistamiseksi. Pisteytys jaettiin viiteen kategoriaan A:sta alimpaan E:hen.

Parhaat pisteet sai Papu-merkki, joka ylsi ainoana suomalaisista B-kategoriaan. Seuraavaan eli C-kategoriaan sijoitettiin merkit Sail&Ski ja Vimma. Näille merkeille on yhteistä se, että niiden tuotanto on keskitetty Suomeen tai muihin matalan riskin maihin.

Toiseksi viimeisestä eli D-kategoriasta löytyvät By Pia’s, Noom, Lindex, Marimekko, House, Mywear, Nosh ja R-Collection.

Suurin osa eli 12 arvioiduista brändeistä päätyi alimpaan E-kategoriaan. Sinne sijoittuivat Halti, Reima, Nanso, Pola, Peak Performance, Sasta, Gugguu, Luhta, Makia, Rukka, Torstai ja Your Face.

Luhta Group on ainoa yrityksistä, joka ei vastannut Eettisen kaupan puolesta ry:n yhteydenottoihin.

Ei mikään suosituslista

Tiedot vastuullisuudesta kerättiin yritysten nettisivuilta, jonka jälkeen Eettisen kaupan puolesta ry. otti yhteyttä yrityksiin ja kertoi heille havaintojaan. Yrityksille annettiin myös mahdollisuus korjata löydettyjä puutteitaan.

– Olin yllättänyt, miten hyvää palautetta ja rakentavaa palautetta sain siitä huolimatta, että lähestyin yrityksiä vähän ikävissä asioissa. Monia harmitti se, että vaikka työtä on alettu tekemään, se ei välttämättä näkynyt sijoituksessa. Yrityksissä on monesti sellainen käsitys, että “mehän teemme vaikka mitä”, Lumme sanoo.

Hän huomauttaa, että vaikka suomalaisyritykset eivät saaneet kovin hyviä pisteteitä, ei pidä ajatella, että jotkut muut olisivat automaattisesti parempia. Mistään shoppailusuosituslistasta ei hänen mukaansa ole kyse.

– Avoimuus on tärkeä osa vastuullisuutta. Yrityksen ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeustyö edellyttää sekä sanoja että tekoja.

Hämeenlinnalainen Nosh: “Jokaisen yrityksen on sparrattava itseänsä paremmaksi”

Hämeenlinnalainen lasten ja naisten vaatteita valmistava Nosh sai viime vuonna tekstiili- ja muotialan tunnustuspalkinnon yhtenä lastenvaatebuumin rakentajista.

Vaikka Nosh sijoittui muiden suomalaisyritysten joukossa hyvin, pitää toimitusjohtaja Hanna Rannila sijoitusta D-luokassa merkkinä epäonnistumisesta viestinnässä.

– Meillä on asiaa katsottu ehkä liikaakin pelkän ekologisuuden kautta. Kuluttajilla on selkeästi tarve saada relevanttia tietoa myös siitä, miten yhteiskuntavastuullisesti yritys toimii.

Vaikka liikesalaisuudet voivat Rannilan mukaan rajoittaa aivan täyttä läpinäkyvyyttä, kertoo Nosh avoimesti valmistuspaikkansa.

– Meidän tuotteemme valmistetaan Portugalissa ja Ukrainassa. Portugalin tehtaan omistaa suomalainen perheyritys ja Ukrainassa taustayhtiö on Tanskasta. Uskomme, että skandinaaviset omistajat ymmärtävät, mitä vastuulliselta työnantajalta ja tuotannolta odotetaan.

Hanna Rannila pitää kuluttajien omaa aktiivisuutta erittäin positiivisena asiana.

– Näissä asioissa on jokaisen yrityksen sparrattava itseänsä paremmaksi. Vastuullisuudesta ei pystytä kertomaan liikaa.

Palkka-asioissa tarvitaan avoimuutta

Lumpeen mukaan kymmenen vuoden aikana on menty kuitenkin hyvään suuntaan ja läpinäkyvyys yritysten toiminnassa on kasvanut esimerkiksi siten, että tehdaslistojen (mistä tehtaista vaatteet tulevat) julkaiseminen on aika tavallista.

– Selvityksemme kriteerit ovat kunnianhimoisia ja vaativat tiukkoja toimenpiteitä vastuullisuuden hyväksi. Tarvitsemme paljon radikaalimpaa avoimuutta esimerkiksi palkkoihin liittyen. Moni yrityksistä on mukana Amfori BSCI-yritysvastuujärjestelmässä, jonka kautta esiin nousee usein ongelmallisen pitkät työajat. Riskimaissa palkkauksen taso on huono, mikä saattaa näkyä kohtuuttomina työaikoina.

Eetti on parhaillaan mukana hankkeessa, jossa suunnitellaan halpamaiden vaatetehtaiden työntekijöille aplikaatiota, jonka avulla voisi kertoa palkoista.

– Kun suomalainen yritys lähtee pienenä toimijana maailmalle, voi olla vaikea neuvotella esimerkiksi työntekijöiden palkasta alihankkijan kanssa. Tilanne otetaan annettuna ja koetaan, että yksin ei voi vaikuttaa. Työolot heikkenevät myös Euroopassa, esimerkiksi Italia ja Unkari ovat kohonneen riskin maita.

Ongelmana on usein myös se, että monilla pienillä yrityksillä on niukat resurssit vastuullisuustyön tekemiseen. Lumpeen mukaan vaatebrändit eivät vielä ole riittävästi heränneet ilmastoasiaan.

Eetti aikoo toteuttaa yritysvastuuselvityksen myös ensi vuonna.

– Se on kuin personal trainerin yritysten lähtökunnon tarkistus, jossa katsotaan missä mennään.

Fingerpori

comic