Uutiset Helsinki

Suomeen kokoontuneet EU-ministerit korostivat bisnestä ilmastoratkaisuissa – Puheenjohtaja Kulmuni: Esimerkiksi merien muovin voi kääntää bisnekseksi

Finlandia-taloon kokoontuneet EU-maiden kilpailukykyministerit pohjustivat tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa ja 100 miljardin euron ohjelmaa sen rahoittamiseksi.
Elinkeinoministeri, keskustan Katri Kulmuni (keskellä) johti puhetta Helsingin ministerikokouksessa voimakkaalla brittiaksentilla. Aksentti johtuu lapsuudessa katsotuista "lukuisista englantilaisista saippuasarjoista", Kulmuni sanoo. Kuva: Kimmo Penttinen
Elinkeinoministeri, keskustan Katri Kulmuni (keskellä) johti puhetta Helsingin ministerikokouksessa voimakkaalla brittiaksentilla. Aksentti johtuu lapsuudessa katsotuista "lukuisista englantilaisista saippuasarjoista", Kulmuni sanoo. Kuva: Kimmo Penttinen

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on tehtävä tutkimuksen, innovaatioiden ja liiketoiminnan avulla.

Näin linjasi ensimmäistä Suomessa järjestettyä EU:n ministerikokousta johtanut elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.).

– Tämä kilpailukykyministerien päivä oli poikkeuksellisen yksimielinen. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos on torjuttava innovaatioilla ja tutkimuksella, Kulmuni sanoo.

Epävirallisten kokousten tarkoituksena on pohjustaa unionin tulevaa päätöksentekoa.

Torstain kokouksessa aamupäivän pääaiheena oli EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikka. Keskustelu innovaatioista eteni Suomen määrittelemän kärkiteeman mukaisesti kestävän kasvun painotuksella.

– EU:ssa tarvitaan jatkuvaa kasvua, jonka tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää, Kulmuni toteaa ministerikokouksen annista.

Ilmastoasioista on ollut jäsenmaiden välillä erimielisyyksiä esimerkiksi tavoitteesta saattaa unioni hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Torstaina kiistoja ei Kulmunin mukaan ollut.

– Myös niissä maissa, missä on oltu huolissaan ilmastotavoitteiden vaikutuksista maan elinkeinoihin, halutaan innovaatioiden tukevan muutosta.

100 miljardia tutkimukseen ja innovaatioihin

Toinen pääteema Helsingin-kokouksessa oli tutkimusta ja innovaatioita rahoittavan Horisontti Eurooppa -ohjelman pohjustaminen.

EU-komissio ehdottaa ohjelmalle 100 miljardin euron budjettia vuosille 2021–27, mikä tekee siitä maailman suurimman tutkimus- ja innovaatio-ohjelman.

Tästä 35 prosenttia on tarkoitus käyttää ilmastoon liittyvien innovaatioiden ja tutkimuksen rahoittamiseen.

– Tällainen osuus olisi ilmaston lisäksi todella merkittävä paketti suomalaiselle ja eurooppalaiselle teollisuudelle sekä nykyisille ja etenkin tuleville työpaikoille, Kulmuni sanoo.

Julkisten panostusten lisäksi EU:ssa tarvitaan myös paljon yksityistä rahoitusta.

– Esimerkiksi muovin määrä merissä on vaikea ongelma, mutta ohjaamalla julkista rahoitusta sen ratkaisemiseen, avataan myös todella merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, Kulmuni sanoo.

EU kilpailee Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa

Rahoitusohjelman tärkeyttä korostaa kilpailukykyministerien mukaan se, että Eurooppa kilpailee innovaatioissa esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa.

– Yksittäisinä maina olemme innovaatiopanostuksissa auttamattoman pieniä, mutta oikein suunnatulla EU-rahoituksella Euroopasta voidaan tehdä ilmastoratkaisuiden innovaatioiden kärkialue, Kulmuni sanoo.

EU:n tutkimuksesta, tieteestä ja innovoinnista vastaava komissaari Carlos Moedas korosti kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että Euroopalla on mahdollisuus saavuttaa merkittävä kilpailuetu, jos EU on ajoissa liikkeellä ilmastoinnovaatioiden kanssa.

Kuusi ministerikokousta ja useita virkamieskokouksia

EU-maiden ministerit kokoontuvat Helsingin Finlandia-talon epävirallisiin kokouksiin torstaina ja perjantaina.

Torstaina paikalla ovat tutkimuksesta vastaavat ministerit, ja perjantaina ovat vuorossa EU-maiden sisämarkkinoista, teollisuudesta ja kilpailukyvystä vastaavat ministerit.

Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana heinäkuusta vuoden loppuun.

Suomi toimii puheenjohtajana sekä Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä neuvoston virallisissa kokouksissa sekä Suomessa pidettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa.

Puheenjohtajakauden aikana Suomessa järjestetään kuusi epävirallista ministerikokousta ja useita virkamiestason kokouksia Finlandia-talolla Helsingissä.

Neljä pääteemaa Suomen kaudella

Suomi on nostanut puheenjohtajakaudelleen neljä kärkiteemaa:

1. Yhteisten arvojen ja oikeusperiaatteen vahvistaminen

2. Kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni

3. EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana

4. Kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen

Uusimmat