Uutiset

Suomen eliölajeista joka yhdeksäs on uhanalainen – Lisähakkuut vaarantaisivat monen lajin tulevaisuuden

Suomen linnuista yli 30 prosenttia on uhanalaisia. Lintuja uhkaa muun muassa hakkuut, ilmastonmuutos ja karjatilojen väheneminen.
Metsäelinympäristöjen muutokset ovat vaikuttaneet eniten lajien uhanalaistumiseen. Arkistokuva. Kuva: Eriika Ahopelto
Metsäelinympäristöjen muutokset ovat vaikuttaneet eniten lajien uhanalaistumiseen. Arkistokuva. Kuva: Eriika Ahopelto

Suomen eliölajeista 11,9 prosenttia on uhanalaisia.

Tämä selviää Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa, joka laadittiin Syken johdolla.

Suhteellisesti eniten uhanalaisia lajeja on linnuissa ja sammalissa.

Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaron mukaan uhanalaisuus arvion tulokset olivat odotettavissa, vaikka Suomen tavoitteena on ollut pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen olisi vaatinut hänen mukaansa enemmän taloudellista ja henkistä panostamista

– Se on asenne- ja rahakysymys, Lumiaro toteaa.

Lumiaro harmittelee etenkin sitä, että taloudellisia päätöksiä tehtäessä luontoarvoja ei oteta riittävästi huomioon.

– Se on nähty jo vuosikymmenien ajan: talouden lyhyen ajan päätökset menevät luontoarvojen edelle.

Luontoarvojen huomioonottamien ei tarkoita aina taloudellisia tappioita, muistuttaa asiantuntija. Esimerkiksi metsänhoidossa metsän jatkuva kasvatus tuottaa hänen mukaansa monissa kohteissa suuremman taloudellisen voiton kuin avohakkuut.

Lisähakkuut köyhdyttävät luontoa

Uhanalaisuusarvioinnin mukaan suurin osa Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä.

Metsien tilaa lajien elinympäristöinä heikentää erityisesti vanhojen metsien, suurten puiden ja lahopuun väheneminen sekä metsien hoitotoimet.

Erityisen huolissaan Lumiaro on hallituksen kaavailemista 15 miljoonan kuutiometrin vuotuisista lisähakkuista.

Tänään kaatuneen hallituksen nykyisen toimitusministeristön suunnitelmissa on ollut kasvattaa Suomen vuosittaiset hakkuut 80 miljoonaan kuutiometriin. 15 miljoonaa kuutiometriä tarkoittaa joka vuosi 280 000 hehtaarin hakkuita.

– Se on valtava määrä.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen lisäksi lisähakkuut vaikeuttavat myös ilmastonmuutoksen vastaista taistelua pienentämällä Suomen hiilinieluja. Tuoreen arvion mukaan ilmastonmuutos uhkaa yli sataa suomalaista lajia.

– Luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta olisi järkevintä pidättäytyä lisähakkuista.

Lumiaron mukaan metsiä voi käyttää edelleen taloudellisesti, mutta hän toivoo, että metsissä nähtäisiin jatkossa enemmän myös muita kuin taloudellisia arvoja.

Toivoa paremmasta

Vaikka luonto köyhtyy vuosi vuodelta, on Suomella Lumiaron mielestä hyvät mahdollisuudet ylläpitää luonnon monimuotoisuutta verrattuna muuhun maailmaan.

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun tarvittaisiin Lumiaron mielestä 100 miljoonan euron vuotuista lisäpanostusta. Sillä voitaisiin hoitaa muun muassa kosteikkoja ja perinnemaisemia.

Rahoja pitäisi sijoittaa lisää myös Metso-ohjelmaan, sanoo Lumiaro. Tällä hetkellä Metso keskittyy metsien suojeluun, mutta hänen mielestään ohjelmaa tulisi laajentaa myös suoluonnon ja lintukosteikkojen suojeluun.

Metso on Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma, jonka tarkoituksena on estää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen.

Lintukato käynnissä

Tuoreesta arviosta käy ilmi, että noin kolmannes Suomen linnuista on uhanalaisia.

Lumiaron mukaan lintujen huonoon tilanteeseen on useita syitä, kuten karjatilojen väheneminen sekä muutokset maataloudessa.

Karjatilojen väheneminen johtaa etenkin kahlaajille haitalliseen rantaniittyjen umpeenkasvuun, maatalousympäristön yksipuolistumiseen ja heikentää monien lajien ruokailumahdollisuuksia.

Monet lintulajit kärsivät uhanalaisuusarvion mukaan myös metsätaloudesta, joka vähentää luonnontilaisten vanhojen metsien ja lahopuun määrää. Varttuneiden metsien vähenemisestä kärsivät erityisesti hömö- ja töyhtötiainen, koska ne pesivät ja talvehtivat vanhoissa metsissä.

Ulkomailla muuttolintuja uhkaavat Lumiaron mukaan Keski-Euroopan hyönteiskato, ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuudesta Afrikassa ja metsästys.

Yksi lintulaji on hävinnyt kokonaan Suomesta, kultasirkku. Vuoden 2015 arviossa se arvioitiin äärimmäisen uhanalaiseksi.

Suomen lajien viides uhanalaisuusarviointi

Uhanalaisuusarvioinnissa arvioitiin 22 418 lajia. Uhanalaisia lajeja oli 11,9 prosenttia. Edellisessä vuoden 2010 arvioinnissa uhanalaisten lajien osuus oli 10,5 prosenttia, vuonna 2000 osuus oli 8 prosenttia.

Noin kolmannes Suomen linnuista ja sammalista on uhanalaisia. Myös selkärankaisista eläimistä lähes kolmannes on uhanalaisia. Suomen hyönteisistä 10 prosenttia on uhanalaisia.

Noin 70 prosenttia lajeista on elinvoimaisia.

263 lajin tilanne on parantunut ja 461:llä huonontunut.

Äärimmäisen uhanalaisia ovat esimerkiksi naali, järvilohi ja peltosirkku kahdenkymmenen muun lajin ohella.

Suurin syy lajien uhanalaistumisen lisääntymiseen on niiden elinympäristöjen väheneminen ja laadun heikkeneminen.

Suomen lajien uhanalaisuus on arvioitu viisi kertaa. Työtä koordinoi Suomen ympäristökeskus ja mukana oli 180 asiantuntijaa yliopistoista, luonnontieteellisistä museoista, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta ja Suomen nisäkästieteellisestä seurasta.

Uusimmat