Lounais-Häme Uutiset

Suomen kehityspolitiikasta ensimmäinen kattava raportti: Yläkoulun käymisessä ja seksuaaliterveydessä hyviä tuloksia

Suomen kehityspolitiikasta ja sen tuloksista tehtiin ensimmäistä kertaa kattava raportti. Se ei kerro vielä tämän hallituksen kehityspolitiikan tuloksista, vaan tuloksia, jotka on saavutettu 2015–2018.
Suomi on tukenut Palestiinalaisaluetta opetuksen kehittämisessä. Tyttöjen osuus yläkouluun menijöistä on kasvanut.

Afganistanilaisista, etiopialaisista ja nepalilaisista lapsista merkittävästi suurempi osuus kävi yläkoulua vuonna 2015 kuin vuonna 1999. Sama kehitys on ollut Mosambikissa, Myanmarissa ja Palestiinalaisalueella. Kaikissa näissä maissa Suomi tukee kehityspolitiikalla opetuksen kehittämistä.

On jo hyvä askel, että yhä useampi lapsi on koulussa. Huolestuttavaa on, että lasten oppimistulokset ovat kehitysmaissa heikkoja. Tällä saralla hyvien oppimistulosten Suomella olisi kansainvälisesti paljon annettavaa. Opetuksen laatuun voidaan vaikuttaa opettajien lisäämisellä ja heidän koulutuksellaan, opetusryhmien pienentämisellä ja laadukkaammilla opetusmateriaaleilla.

Opetusala on yksi Suomen kehityspolitiikan keskeisiä aloja, jossa on tehty pitkään työtä.

Suomi on pitänyt esillä vammaisten lasten asiaa. Esimerkiksi Etiopiassa Suomi on puhunut sen puolesta, että vammaisten lasten pitää saada käydä koulua kuten muidenkin lasten. Suomalainen Abilis-säätiö on kouluttanut poliitikkoja vammaisasioissa ja opettanut vammaisille naisille lukutaitoa ja yrittäjyyttä. Suomen Lähetysseuran työn ansiosta Etiopian maaseudulle on saatu satoja kuurojen lasten luokkia.

 

Tulokset alkavat usein tulla 4–5 vuoden päästä

Ensimmäistä kertaa Suomen kehityspolitiikan tuloksista on tehty kattava raportti, joka julkistettiin torstaina. Raportti kertoo suomalaisille veronmaksajille, mitä Suomen kehityspolitiikalla on saatu aikaiseksi. Raportti on hyödyllinen myös ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston sisällä. Tiedetään, minkä tyyppinen avustaminen on tuottanut tuloksia ja missä on parantamisen varaa.

Raportti kertoo tuloksista, joita on raportoitu vuosina 2015–2018 eli jo edellisten hallitusten aikana aloitettujen yhteistyöohjelmien vaikuttavuudesta. Varhaisimmat ohjelmista on aloitettu jo 2006. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kehityspolitiikan tulokset näkyvät siis vasta tulevissa raporteissa.

– Usein tulokset alkavat tulla 4–5 vuoden päästä, sanoo Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala.

Kehityspolitiikan tulosraportti tehdään vastaisuudessa kerran hallituskaudessa. Suomi on tehnyt rajuja leikkauksia kehitysyhteistyömäärärahoihin. Raportissa ei ole arvioitu, minkälaisia tuloksia olisi saatu, jos rahaa olisi ollut enemmän. Kaikkien leikkausten vaikutukset eivät vielä edes näy tässä raportissa.

 

Tyttöjen asema ollut Suomen kohteena

Opetusalalla Suomi seuraa erityisesti tyttöjen osuutta yläkoulun aloittajissa. Suomen kehityspolitiikassa naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on ollut pitkään keskeisiä tavoitteita. Esimerkiksi Suomi on tukenut pitkäjänteisesti YK:n väestörahastoa UNFPA:ta seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä. Suomi on ollut UNFPA:n viidenneksi suurin perusrahoittaja 115 miljoonan euron tuellaan 2014–2017.

Santala kertoo, että pelkkä rahoitus ei riitä, vaan pitää tukea vaikuttamistyötä. Esimerkiksi Afganistanissa ehkäisy on tabu. Suomi tukee siellä Marie Stopes International -järjestöä, joka on ollut yhteydessä paikallisiin uskonnollisiin johtajiin ja heidän vaimoihinsa. Kun heidät on saatu ymmärtämään seksuaaliterveyden merkitys, on ollut helpompi aloittaa valistustyö kansalaisten parissa.

– Tällä hallituskaudella kehitysmaiden työllisyyden ja yrittäjyyden tukeminen on noussut enemmän kotimaisessa keskustelussa, vaikka se ei sinänsä ole uusi asia Suomen kehityspolitiikassa, Santala sanoo.

Myös suomalaisten yritysten investointeja ja osaamista on hyödynnetty kehityspolitiikassa. Liikekumppanuusohjelma Finnpartnershipin ja Business with Impact BEAM -ohjelmalla 254 yritystä sai tukea kehitysmaiden liiketoimintakumppanuuksien tai innovaatioiden kehittämiseen.

 

Ilmastovaikutukset pitää ottaa paremmin huomioon

Ilmastonmuutoksen torjunta on koko maapallon kannalta keskeinen kysymys ja siten tärkeä osa kehityspolitiikkaa. Osastopäällikkö Santala kertoo olleensa hämmästynyt, kun analyysin tuloksista kävi ilmi, että ilmastovaikutusten huomioon ottaminen ei olekaan onnistunut Suomen tekemisissä.

– Kaikessa kehityspolitiikassa, mitä tehdään, pitäisi katsoa, mitkä ovat toiminnan ilmastovaikutukset. Tässä emme olleet onnistuneet.

Santalan mukaan on myös tarpeellista saada lisää ilmastorahoitusta, koska rahoituksen taso on laskenut.

Tulokset

Kehityspolitiikan päämääränä on auttaa YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa 2030 mennessä.

Pitää erottaa välittömät, keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin tulokset. Välitön tulos voi olla kaivon valmistuminen. Keskipitkän aikavälin tulos kyläyhteisön toimiva yhteistyö puhtaan veden ja sanitaation hallinnoimisessa. Pitkän aikavälin tulos on se, että ihmisten oikeus puhtaaseen juomaveteen toteutuu kestävällä tavalla.

Syntyvät yhteistyössä. Suomi toteuttaa harvemmin ohjelmia itse, vaan tekee ne yhteistyössä muiden maiden hallitusten, viranomaisten ja kansalaisten kanssa ja järjestöjen ja rahoituslaitosten kanssa.

Tuloksiin vaikuttavat Suomen ja muiden maiden kehityspolitiikan lisäksi myös kriisit, luonnonmullistukset ja muut tekijät, joihin ei voi vaikuttaa.

Vaikutus voi olla suurempi tai pienempi kuin Suomen rahoitusosuus. Rahoituksen lisäksi pitää tehdä vaikuttamistyötä. Esimerkiksi pelkkä koulun rakentaminen ei varmista, että tytöt pääsevät töihin. Yhteiskunnan rakenteet voivat estää naisia saamasta töitä.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic