Uutiset

Suomen kielen opetus Tallinnan yliopistossa vähentyy – suomea voi opiskella syksystä lähtien vain sivuaineena

Lokakuussa 2016 Tallinnan yliopisto juhli juhlaseminaarilla suomen kielen opetuksen 25-vuotiasta taivalta pääaineena.

Apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu keskittyi silloin puhevuorossaan suomen kielen ja kulttuurin oppiaineen nykypäivään ja tulevaisuuden näkymiin. Tulevaisuus näytti lupaavalta.

Nyt yliopisto on kuitenkin ilmoittanut lopettavansa suomen kielen ja kulttuurin opettamisen ensi lukuvuodesta alkaen. Opintokokonaisuus on poistettu myös pääsykokeiden kotisivuilta.

Yliopiston vararehtori Priit Reiska perusteli muutosta Viron yleisradioyhtiölle ERR:lle antamassaan haastattelussa säästötarpeilla ja sillä, että on noudattava yliopistolle asetettuja vaatimuksia.

-Opetuksen ohella yliopiston on panostettava tieteellisiin tutkimuksiin ja kehitykseen eikä se kolmen ihmisen voimin ole mahdollista, Reiska selittää.

Yliopiston suomen kielen yksikössä onkin sen verran väkeä. Koko opetus hoidetaan ulkomaanlehtorin, yhden paikallisen lehtorin, tuntiopettajan ja osa-aikaisen apulaisprofessorin voimin.

-Se onkin ratkaisun paikka, lisätäänkö rahoitusta vai annetaan olla eikä enää jatketa, Reiska myöntää.

Kaivapalun mukaan kahden vuoden takaisesta rakennemuutoksesta lähtien on suomen kielen ja kulttuurin oppiaineen henkilökuntaa jatkuvasti karsittu.

-Nyt opetus loppuu kokonaan. Päätöstä ei ole järkevästi perusteltu eikä siitä keskusteltu henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Tämä on järkyttävää tilanteessa, jossa Virossa on puute suomen kielen opettajista, kääntäjistä ja tulkeista, Kaivapalu korostaa.

Yliopiston lehdistöedustaja Sulev Oll kommentoi Lännen Medialle, että suomen kielen opetusta pääaineena ei ole päätetty lakkauttaa pysyvästi.

– Yliopisto on päättänyt, ettei uusia ylioppilaita ensi lukuvuodelle oteta. Tämä ei välttämättä tarkoita, että emme voisi sitä tehdä seuraavana vuonna, Oll kertoo.

-Sivuaineena suomen kieli ei häviä mihinkään. Se on jatkuvasti hyvin suosittu.

Ollin mukaan päätöksen taustalla ovat yliopiston rahoitukseen liittyvät ongelmat.

-Ylioppilaiden määrä on ollut laskussa. Viidessä vuodessa se on ollut 30 prosentin luokkaa, hän toteaa.

Vastaavasti valtion rahoitus on vähentynyt voimakkaasti.

Apulaisprofessori Kaivapalu uskoo, että kiinnostus suomen kieleen on kasvanut varsinkin Suomen ja Viron juhlavuosina.

-Se alkaa muistuttaa jo 1990-luvun huippuaikoja, hän katsoo.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic