Uutiset

Suomen koulut ovat ideologisesti eri teillä – "Halutaanko polarisaatiota vai yhdessä tekemistä?"

Koulumaailmassa on monta vuotta käyty keskustelua siitä, pitäisikö erityistä tukea tarvitsevia oppilaita opettaa yleisopetuksen luokissa ja ovatko painotettua opetusta antavat luokat kokonaisuuden kannalta hyviä.

Painotetuilla luokilla annetaan enemmän esimerkiksi matematiikan, musiikin, liikunnan tai kuvataiteiden opetusta. Koulutettujen ja taloudellisesti paremmin toimeentulevien vanhempien lapset pyrkivät muita useammin painotettuun luokkaan.

Painotetut luokat lisäävät osaltaan koulushoppailua eli tiettyihin kouluihin pyritään kovasti ja toisia voidaan vältellä.

-Myös silloin, kun lapsella on erityisen tai tehostetun tuen tarvetta, vanhemmat haluavat usein hänet painotetun opetuksen luokalle. Näin ei toki ole kaikkien kohdalla, kertoo tutkija Sonia Lempinen Turun yliopistosta.

Lempinen on tutkinut väitöskirjaansa varten kouluvalintoja eri kunnissa. Tutkimus on paljastanut, että kunnat järjestävät perusopetusta ideologisesti eri tavoin.

 

Osa kunnista on päättänyt satsata lähikouluihin, vähentää painotettua opetusta, purkaa erityiskouluja, palkata lisää erityisopettajia ja kouluttaa opettajia ymmärtämään oppilaiden erilaisuutta.

-Tutkituissa kunnissa taustalla ei ilmeisesti ole ollut säästöpäätöstä. Vaikka koulukuljetuksissa on säästetty, rahat sijoitetaan takaisin kouluihin toisella tavalla, Lempinen sanoo.

Toiset kunnat satsaavat puolestaan painotettuun opetukseen, eikä erityiskouluja ole poistettu.

-Kunnat tulkitsevat perusopetuslakia hyvin eri tavoin. Käytössä on hyvin erilaisia perusopetuksen järjestämistapoja. Kehitys on lähtenyt 1990-luvulta, jolloin kunnat ovat saaneet enemmän valtaa valtiolta, Lempinen sanoo.

Kumpi tapa sitten on oikea? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta.

-Se riippuu siitä, mitä halutaan tehdä ja minkälainen järjestelmä halutaan. Halutaanko polarisaatiota vai yhdessä tekemistä? Tämä on ideologinen kysymys, Lempinen sanoo.

-On mielenkiintoista nähdä, miltä erilaisten koulujen oppimistulokset tulevaisuudessa näyttävät, hän jatkaa.

 

Inkluusiota vai ei?
Inkluusiolla tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnan pitäisi olla avoin kaikille vammaisille henkilöille vamman asteesta riippumatta.Koulumaailmassa inkluusion mukaan erityisoppilaiksi luokitellut lapset kuuluvat yleisopetukseen eivätkä erityisluokille.Erityisoppilailla tarkoitetaan yleisimmin lapsia, joilla on lieviä oppimisvaikeuksia tai lievä kehitysvamma.Inkluusio on kansainvälinen tavoite, sillä se pohjautuu Unescon vuonna 1994 tekemään Salamancan julistukseen.Suomessa on keskusteltu vuosia inkluusion uhista ja mahdollisuuksista.Monissa kasvatustieteen tutkimuksissa sanotaan erityisoppilaiden oppivan paremmin yleisopetuksen luokissa ja inkluusion korostetaan lisäävän yhdenvertaisuutta.Vastaväitteissä pelätään muun muassa opettajien uupumista vaativamman opetustaakan alla. Huoleen liittyvät myös opetuksen resurssit eli esimerkiksi se, kuinka suuriksi opetusryhmät voivat kasvaa.Inklusiivisessa koulussa luokkahuoneessa on tarvittaessa enemmän kuin yksi aikuinen, mikä vaatii oman satsauksensa. Tosin esimerkiksi Unesco pitää inklusiivista opetusta halvempana vaihtoehtona, koska yhden koulujärjestelmän ylläpito maksaa järjestön mukaan vähemmän kuin järjestelmä, jossa eri lapsiryhmille on erilainen koulutuksensa.Lähteet: Opetushallitus, Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan professorin Timo Saloviidan tutkimus inkluusiosta.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat