Uutiset

Suomen lippu täyttää maanantaina sata vuotta – suomalaiset ovat jo rohkeita liputtamaan omissa juhlissa ja omaksi iloksi

Arasteleva liputuskulttuuri on pikkuhiljaa muuttumassa, arvioi sisäministeriön erityisasiantuntija Hanne Huvila. Lippu laitetaan yhä useammin salkoon ilon ja oman juhlan kunniaksi.

Siitä esimerkkinä on hänen mukaansa se, että ministeriöön on tullut paljon kyselyitä, saako ylioppilasjuhlapäivänä liputtaa.

-Suomessa on edelleen kulttuuri, että tämmöistä asiaa kysytään viranomaisilta. Toisaalta kyselyt kertovat siitä, että liputus on muuttumassa arkisemmaksi ja että ihmiset haluavat liputtaa entistä enemmän, Huvila toteaa.

No saako ylioppilaiden ja muiden valmistuvien juhlapäivänä liputtaa?

-Kansalaiset saavat liputtaa aina, kun he haluavat. Ainoa merkittävä sääntö on, että yöllä ei tulisi liputtaa eli pimeässä ei lähtökohtaisesti tulisi lippua pitää.

Suomalaiset osaavat Huvilan mielestä varsin hyvin valita liputukselle aiheita. Moni kuitenkin varmistaa ministeriöstä ensin, saako oma-aloitteisesti liputtaa.

Suomeen on Hanne Huvilan mukaan rantautumassa pikkuhiljaa norjalaistyyppinen lippukulttuuri, jossa liput liehuvat ahkerasti esimerkiksi urheilukilpailuissa.

-Mutta jos norjalaistyyppinen kulttuuri ei tunnu omalta, niin väkipakolla sitä ei pidä omia.

Sisäministeriö haluaa kuitenkin korostaa, että liputtamisen voi ottaa rennosti, kunhan kohtelee lippua kunnioittaen.

-Jännittäminen on turhaa, Huvilakin painottaa.

Suomen lippu täyttää maanantaina 28.5. sata vuotta, ja maanantaina liput liehuvat juhlan kunniaksi.

Perustuslakivaliokunnan mietintö hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti 28.5.1918. Laki lipusta vahvistettiin seuraavana päivänä, jolloin Senaatti kokonaisuudessaan allekirjoitti eduskunnan säätämän lain vahvistamisen.

Lakiin on sen jälkeen tehty pieniä muutoksia, mutta lippu on pysynyt samana.

Suomessa on käytössä neljä virallista lippua.

Suomi sai kansallisen identiteetin väreikseen sinisen ja valkoisen, mutta vasta pitkän ja monivaiheisen keskustelun jälkeen.

Sisäministeriö muistuttaakin juhlapäivän alla, että lippukysymys muodostui suureksi riitakysymykseksi väreistä. Niistä keskusteltiin vuosikymmeniä, ja debatti alkoi jo 1800-luvun puolivälissä.

Sininen ja valkoinen nousivat esiin 1850- ja 1860-luvuilla käydyssä keskustelussa, jossa Suomen kansallisvärejä hahmoteltiin.

Varsinaista lippuehdotusta ei kuitenkaan koskaan käsitelty valtiopäivillä, vaan keskustelua erilaisista ehdotuksista käytiin sen ajan mediassa.

Hanne Huvilan mukaan sinisen ja valkoisen symboliikasta on erilaisia näkemyksiä, mutta esimerkiksi sininen väri määriteltiin merensiniseksi. Lopullinen siniristilippu on taiteilija Eero Snellmanin ja taiteilija Bruno Tuukkasen viimeistelemä.

Somessakin voi liputtaa. Sisäministeriön sivuilla osoitteessa intermin.fi/liputan pääsee nostamaan lipun liehumaan tekemällä oman kuvan ja kertomalla, minkä puolesta liputtaa. Tämän voi jakaa sosiaalisessa mediassa. Digiliputus on ollut mahdollinen viime juhannuksesta saakka.

Liputan-mobiilisovellus puolestaan tuli käyttöön viime itsenäisyyspäivänä. Maksuton sovellus kertoo, minkä puolesta milloinkin liputetaan ja mihin aikaan lippu tulee nostaa ja laskea.

Leijonalippu oli jo salossa

Itsenäistymisen yhteydessä käytettiin leijonalippua, joka sai muutaman kuukauden aikana lähes valtiolipun aseman vuosina 1917–1918.
Lippu oli karmiininsinoberinpunainen ja sen keskellä oli kullankeltainen vaakunaleijona hopeanvalkoisine varustuksineen ja ruusukkeineen.
Punainen arvelutti
Lippukeskustelu jäi tammikuussa 1918 syttyneen sisällissodan pauhun alle. Rauhan tultua punainen väri arvelutti porvareita.
Työväestö taas yhdisti punakeltaisen miekalla varustetun leijonavaakunan säätyjen hirmuvallan tunnukseksi.
Eduskunta halusi päättää lipusta nopeasti. Uusissa luonnoksissa mariininsinistä ristiä levennettiin ja sinistä väriä tummennettiin.
Punakeltainen leijonavaakuna tuli lipun keskelle. Näin siniristilipusta syntyi kansallislippu. Valtiolippuun, tasavallan presidentin sekä puolustusvoimien lippuun jäi muistoksi punakeltainen vaakuna ristin keskelle.
Lähde: Sisäministeriö

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic