Uutiset

Suomen Nato-optio ei ole enää entisellään verrattuna kolmen vuoden takaiseen – selvitystä tekemässä ollut ranskalainen asiantuntija muuttaisi vain yhden asian

Ranskalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija François Heisbourg sanoo, että Suomen liittyminen Natoon kävisi tarvittaessa nopeasti – periaatteessa. Hänen mukaansa arvaamaton Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump voisi kuitenkin estää jäsenyyden.
Suomi voi tutkija François Heisbourgin mukaan olla tyytyväinen Nato-optioon: "Se on toimiva ja voimakas tällaisenaan." Kuva: Katja Ihatsu
Suomi voi tutkija François Heisbourgin mukaan olla tyytyväinen Nato-optioon: "Se on toimiva ja voimakas tällaisenaan." Kuva: Katja Ihatsu

Jos turvallisuustilanne äkillisesti heikentyisi niin, että Suomi haluaisi käyttää niin sanottua Nato-optiotaan, voisi puolustusliittoon liittymisen tiellä olla yksi suuri este: Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump.

Näin sanoo ranskalainen tutkija François Heisbourg, joka oli yksi Suomen ulkoministeriön tilaaman Nato-selvityksen neljästä kirjoittajasta.

– Emme tiedä, mikä Trumpin vastaus tässä tapauksessa olisi, sanoo erikoisneuvonantajana pariisilaisessa Strategisen tutkimuksen säätiössä toimiva Heisbourg.

Heisbourg nostaa esimerkiksi Montenegron, joka liittyi Natoon kesäkuussa 2017. Vuosi sitten Trump luonnehti montenegrolaisia aggressiiviseksi kansaksi ja varoitti kolmannen maailmansodan voivan puhjeta heidän suuttumuksestaan.

– Mikä Trumpin Twitter-viesti olisi Suomen tapauksessa? Ranskassa on sanonta, ettei pidä kysyä kysymyksiä, joihin ei tiedä vastauksia, Lontoon Kansainvälisen strategisen tutkimuksen instituutin IISS:n johtajana aiemmin toiminut Heisbourg sanoo.

Nato-optioksi nimitetään Suomen itselleen varaamaa oikeutta ja mahdollisuutta päättää liittyä Naton jäseneksi. Puheita Nato-optiosta on myös kritisoitu sanoen, että palovaroitus kannattaisi ottaa jo ennen kuin liekit alkavat loimuta.

Heisbourg tapasi pienen ryhmän suomalaisia toimittajia Pariisissa.

Yksi asia olisi nyt toisin Natosta

Suomen Nato-selvitys valmistui keväällä 2016 Trumpin vasta käydessä presidentinvaalikampanjaansa, jolloin kaikki eivät pitäneet hänen nousuaan presidentiksi todennäköisenä.

Trumpin merkitys Suomen Nato-optiolle on niin suuri, että Heisbourg nimeää sen ainoaksi asiaksi, jonka nykytiedolla olisi kirjannut selvitykseen toisin.

Jos Heisbourg olisi ollut Nato-selvityksen ainoa kirjoittaja, sen johtopäätöksissä olisivat näkyneet myös Trumpin mahdolliset vaikutukset Suomen Nato-optioon.

– Otin Trumpin mahdollisen presidenttiyden ja sen tuomat muutokset hyvin vakavasti, Heisbourg sanoo.

 

Espanjan Navy AV-8B Harrier -hävittäjät kuvattiin viime viikolla Naton vuosittaisessa 18 maan Baltops-sotaharjoituksessa Latviassa. Suomen ilmapuolustusjärjestelmä ei ole Nato-yhteensopiva. Kuva: VALDA KALNINA
Espanjan Navy AV-8B Harrier -hävittäjät kuvattiin viime viikolla Naton vuosittaisessa 18 maan Baltops-sotaharjoituksessa Latviassa. Suomen ilmapuolustusjärjestelmä ei ole Nato-yhteensopiva. Kuva: VALDA KALNINA

 

Ilmapuolustus ei ole yhteensopiva

Suomi voi Heisbourgin mukaan olla Nato-optioon tyytyväinen.

– Se on toimiva ja voimakas tällaisenaan.

Heisbourg sanoo yllättyneensä siitä, että Suomen Nato-yhteensopivuus on yhtä korkealla tasolla kuin Ruotsin, lukuun ottamatta Suomen ilmapuolustusjärjestelmää.

Jos Suomi päättäisi force majeure -tilanteessa käyttää Nato-optiota ja Trump ei olisi tukkeena, jäseneksi liittyminen kävisi Heisbourgin mukaan “lähes välittömästi”.

– Ilmapuolustuksen tekninen yhteensovittaminen ei olisi kuukausia vievä asia, hän arvioi.

Heisbourg huomauttaa, että Suomella on paitsi haastava geopoliittinen asema, myös jotain, mitä Nato-mailla ei ole: satojen kilometrien yhteinen raja Venäjän kanssa ja runsaasti tietoa Venäjän toiminnasta.

– Suomen nykyinen status on myös todiste sen “bona fide” -asemasta. Suomi ei provosoi, mutta on samaan aikaan rehellinen aikeissaan.

Heisbourg pitää Suomen reagointitapaa Venäjän ilmatilaloukkauksiin hyvänä esimerkkinä suomalaisesta harkitsevaisuudesta. Syksyllä 2016 puolustusvoimat julkaisi Twitterissä kuvia Suomen ilmatilaan tunkeutuneista venäläishävittäjistä.

– Ette pitäneet suurta lehdistötilaisuutta, vaan teitte Venäjälle eleettömästi selväksi, että olette täysin tietoisia heidän tekemisistään, hän sanoo.

Kansa seuraisi perässä

Selvityksen keskeinen johtopäätös oli, että Suomen ja Ruotsin on kannattavinta vetää puolustusasioissa yhtä köyttä. Ruotsissa Nato-jäsenyyttä kannattaa puolet kansasta, Suomessa noin yksi kolmasosa.

– Mutta kumpi maista liittyisi Natoon strategisen tilanteen salliessa? Suomi. Jos presidentti, hallitus ja eduskunta katsoisivat sen olevan maan edun mukaista, kansan mielipide seuraisi perässä.

Heisbourg sanoo Suomen ja Ranskan muistuttavan toisiaan siinä, että kummassakin maassa vallitsee vahva luottamus puolustusasioiden hoitamiseen, vaikka nyansseista keskustellaankin.

– Se johtuu siitä, että molemmilla mailla on kokemusta sodasta, hän sanoo.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat