Uutiset

Suomen Pankista eläköityvä Liikanen: Eduskunta arvokkain työpaikkani. Poliitikkoja hän moittii kovasta kielenkäytöstä.

Kahvila Regatassa Helsingin Töölössä merenrannalla on maaseutumainen tunnelma. Punainen kahvilatupa, pihassa nuotio makkaran paistoa varten, lokit kirkuvat. Näissä maisemissa Erkki Liikanen lenkkeilee Helsingissä ollessaan.

Suomen Pankin pääjohtajan ja Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen työpäivät venyvät ja usein myös viikonloppuisin on kokouksia. Liikanen tekee töitä viimeiseen työpäiväänsä, 11. heinäkuuta asti. Silloin on EKP:n neuvoston kokous Frankfurtissa.

Liikasen työura jakautuu kolmeen jaksoon. Ensin oli 19 vuotta kestänyt ura eduskunnassa. Liikanen valittiin eduskuntaan Mikkelin läänin vaalipiiristä Suomen kaikkien aikojen nuorimpana kansanedustajana, vain 21-vuotiaana.

Toisen uran hän teki Brysselissä, ensin Suomen suurlähettiläänä, sitten komissaarina, yhteensä 14 vuotta. Kolmas ura keskuspankissa, sekin 14 vuotta pitkä, päättyy heinäkuussa. Neljättä uraa, jopa EKP:n pääjohtajana, on 68 vuotta täyttävälle Liikaselle soviteltu jo pitkään.

-Kyllä se siltä näyttää, että jotakin muuta tässä tulee elämässä eteen. Katsotaan nyt tämä kausi loppuun. Maailma sitten näyttää, mutta kokopäiväistä se ei ole.

Ensin tulee kuitenkin tauko. Ennen lokakuun alkua Liikanen ei ota vastaan mitään. Niin on sovittu Assi-puolison kanssa.

-Me olemme Assin kanssa sopineet, että pidetään yksi yhteinen kuukausi. Se on syyskuun. Silloin ollaan Ranskassa ja pidetään tauko. Olen joskus ennen pettänyt lupauksiani, mutta nyt pidän sen.

Liikasen seuraajaksi Suomen Pankin pääjohtajaksi on nimitetty filosofian tohtori Olli Rehn.

Viesti poliitikoille menee perille

Liikanen vakavoituu rennon kahvilan pihalla, kun puhe kääntyy eduskuntaan. Se on ollut hänen arvokkain työpaikkansa ja hänellä on myös syvä kunnioitus eduskuntaa kohtaan.

-Kansanedustajuus on ainoa tehtävä, johon mandaatti saadaan kansalta. Eduskuntaan pitää viedä kansan terveisiä, mutta myös tietoa takaisin kentälle.

Liikasta vaivaa tämän päivän politiikassa kielen käytön kovuus. Kohtuuttoman kovaa kielenkäyttöä esiintyy hänen mukaansa kaikissa puolueissa.

-Kohtuuttoman kova kielenkäyttö kertoo vain puhujasta. Aina kun menet henkilökohtaisuuksiin, niin toinen ei unohda sitä koskaan. Kovan viestin voi sanoa myös asiallisesti.

Liikanen on Suomen Pankin pääjohtajana tuttu näky silloin, kun Suomessa käydään hallitusneuvotteluja tai kehysriihen istuntoja. Suomen Pankin pääjohtaja käy silloin kertomassa päättäjille, miten maan talous makaa. Liikanen haluaa jättää Suomen Pankkiin perinnökseen kansanedustuslaitoksen kunnioittamisen.

-Jos me ei heille kyetä viestimään oikein asioista, niin olemme hoitaneet hommamme huonosti.

Liikanen uskoo, että hänen viestinsä on mennyt perille poliitikoille ja työmarkkinajärjestöille.

-Ei minulla ole turhautumisen tunnetta. Luulen, että he tietävät, milloin olen tosissani. Analyysi ymmärretään, mutta päätöksenteko voi olla vaikeampaa. Katsoisin itseenikin päin, jos en onnistuisi kertomaan asioita.

Yhtä tärkeää on onnistua viestimään asioita vaikka Polvijärvellä tai ammattioppilaitoksissa.

-Ekonomistilla, joka ei pysty kansalaisten kanssa kommunikoimaan, ei ole kauheasti merkitystä. Tätä pohditaan paljon myös keskuspankkien kesken.

Uralla historian murroskohtia

Liikasen eri tehtävät ovat sattuneet historian murroskohtiin. Politiikassa oli iso myllerrys, kun Urho Kekkonen erosi 1981 ja käytiin presidentin vaalit, joissa Mauno Koivisto valittiin presidentiksi. Nuori kansanedustaja tutustui silloin kaikkiin keskeisiin vaikuttajiin, Kalevi Sorsaan, Johannes
Virolaiseen, Ahti Karjalaiseen ja Mauno Koivistoon.

-Minulla oli etu, kun opin tuntemaan kaikki vanhemmat päättäjät nuorella iällä. Kaikki olivat valmiita puhumaan.

Liikanen itse lupaa olla käytettävissä, jos nuorilla on kiinnostusta vastaavasti kuulla mielipiteitä tai saada tukea.

-Mitään en tuputa, menen sitten vaikka konserttiin tai luen kirjoja.

Iso murros on ollut meneillään myös Liikasen keskuspankkiuralla. EKP on torjunut finanssikriisiä ja eurokriisiä lähes koko 2010-luvun. Vuodesta 2015 alkaen on ollut käynnissä massiivinen rahapoliittinen elvytys. Keskuspankki on ostanut ensimmäisen kerran historiassa kaikkien eurovaltioiden joukkolainoja markkinoilta. EKP on päättänyt lopettaa elvytyksen vuoden vaihteessa.

-Suuressa kuvassa Euroopan keskuspankkia voi puolustaa. Elvytys on onnistunut, mutta ehkä joitakin ajoituskysymyksiä olisi pitänyt tehdä toisin.

Surkea juttu Liikasen mielestä on se, että pankkiunioni perustettiin vasta 2012. Se olisi pitänyt tehdä 1990-luvulla, kun Euroopan talous- ja rahaliitto solmittiin.

Aktiivinen vapaaehtoistyössä

Liikanen on toiminut aktiivisesti myös vapaaehtoistyössä. Hän oli pitkään Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja ja nälkäpäivän innokas lipaskerääjä ja lahjoittaja. Tällä hetkellä hän kuuluu kansainvälisen Punaisen Ristin finanssikomiteaan, joka katsoo, miten avun läpimeno turvataan.

Nuorten miesten syrjäytyminen askarruttaa Liikasta. Hän arvostaa ja tukee Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-toimintaa, jossa laitetaan syrjäytyneiden nuorten arjen asiat kuntoon ja tuetaan nuoria sen jälkeen kohti koulu- tai työelämää.

-Jos ihminen on pudonnut pois, niin mikään kannustus ei auta. Jotenkin ihmiset on pidettävä piirissä mukana niin, että heidät edes tapaa ja saa kosketuksen.

Taidetta, muikkuja ja ahvenia

Erkki Liikanen tunnetaan Suomen Pankin pääjohtajan työnsä lisäksi suurena taiteen ystävänä ja Saimaalla kalastajana. Liikanen on tuonut Suomen Pankin laajat taidekokoelmat kaiken kansan nähtäville avaamalla säännöllisesti pankin ovet taiteesta kiinnostuneille. Hän myös itse opastaa mielellään pankin taidekierroksilla.

Liikasen kalastamista muikuista ja ahvenista nauttii oman perheen lisäksi naapurusto Saimaalla. Pääjohtaja kertoo usein facebookissa hyvistä kalasaaliistaan ja tarjoaa kalaa lähistöllä olijoille.

Kulttuuri eri muodoissaan on ollut Liikaselle tärkeää jo nuoruudesta asti. Musiikkia, huilun soittoa ja laulua hän on harrastanut itse. Nykyisin hän käy säännöllisesti konserteissa.

Kirjallisuuteen Liikanen pääsi käsiksi lapsuuden kodissaan, kun isän sivutoimi oli Otavan kirja-asiamies ja kirjoja oli aina kotona. Liikanen oli yhdeksänvuotias, kun perhe muutti lähelle kirjastoa. Lähikirjaston annin hän luki läpi nopeasti.

Kuvataiteet Liikasen elämään toi Assi-puoliso, joka maalaa edelleen itse ja osallistuu näyttelyihin.

-Kuvataiteet ovat osa meidän elämää, vaikka minulla ei ole lahjoja lainkaan. Meillä on kuitenkin avioehtosopimus, että vain yksi taidemuseo päivässä. Jos hän haluaa enemmän, niin sitten saa mennä yksin, Liikanen naureskelee.

Saimaan saaressa nukkuu hyvin

Omille lapsenlapsilleen Liikanen on halunnut siirtää kalastamisen taidon ja kaksi heistä on tarttunut koukkuun, vanhin ja nuorin lapsenlapsi, 18- ja 4-vuotiaat pojat.

Liikanen hoitaa Saimaan saaressa kalat alusta loppuun.

-Se on puolen päivän työ, arvioi ranskalainen vävy kalalla käyvän Liikasen päivän ohjelmaa.

Aamulla Liikanen irrottaa kalat verkoista, perkaa ne, paistaa saaliin ja tuo syötäväksi ruokapöytään. Kalastajan välineet ovat lähes ammattilaisen luokkaa. Pihalla on perkausallas ja juokseva vesi. Jäähileitä kaloja varten hän noutaa Anttolan vapaa-ajan kalastajien jäähilevarastosta heinäkuusta lähtien.

Saimaan saaresta Liikaset keräävät myös marjat ja sienet. Siellä eletään luonnosta.

-Se on paikka, jossa nukun parhaiten.

Asiasanat

Uusimmat